Syö Rukoile Rakasta

Onhan siitä puhuttu. Useat kerrat tullut esille ja varmasti olen jossain kohdin tässä blogissakin kertonut. Omassa kodissa tulisi olla paikka, jokin kohta, vaikka nurkkaus, joka on sinun! Vain sinun! Jossa voit olla hetken rauhassa ja tehdä asioita, jotka saa sinut tuntemaan hyvää ja eloa! Oli se sitten hetki kirjan kanssa, hetki teekupin kanssa, hetki ikkunasta ulos katsomista, paikka jossa sulkea silmät ja vain olla. Ihan mitä hyvänsä, mutta kunhan se on se sinun paikkasi. Jossa sinun energiasi ja mielesi saa hetken loman arjesta. Luulin pitkään, että minun kotonani se paikka on sohvani ikkunanpuoleinen pääty, josta näen ulos ja saan nostaa jalat divaanille vetäen peittoa päälle. Ja sit siinä vain olen ja istun hiljaa tai katson televisiota. Oon ollut tyytyväinen, kunnes yksi päivä tässä viikolla tajusin, että se ei ole SE paikkani. Se on kyllä paikka, jossa viihdyn, mutta tv ärsyttää ja tietyt kuvat seinällä saa levottomaksi ja sellainen yleinen harmonia ei tyydytä minua. Tajusin, että tämä on minun mieleisin kohta olohuoneessa, mutta kun tarvitsen paikan, jossa vain olla ja antaa ajatusten levätä, tämä ei vain palvele minua. Olen päättänyt alkaa rakentamaan itselleni sellaisen kohdan kotiini, jossa voin uppoutua meditaation maailmaan ja olla hetki ilman elektroniikkaa ja tyhjentää mielen. Olen saanut jo idean ja tiedän miten sen toteuttaa, joten alan vain tehdä sitä. Mie toivon, että sillä on se vaikutus sitten mitä kaipaan ja pääsen tästä armottomasta jumitilanteesta eroon! Olen onnekas, koska voin pitää lempipaikkani olohuoneessa ennallaa ja rakentaa uutta rinnalle. <3

Kävin tänään kylässä aivan ihanan ystävättäreni luona. Hän on niin viisas ja elämää nähnyt, että en voi sanoin kuvailla kuinka hänen apuaan ja aikaansa arvostan. Juttelin hänen kanssaan noista kuvista seinilläni ja kerroin, että vaikka kuvissa on minulle tärkeitä hetkiä ikuistettuna rakkaiden ystävieni kanssa, niin jostain syystä ne ovat alkaneet ahistamaan minua. Hänen neuvonsa oli ottaa kuvat heti seinältä alas ja laittaa ne muulla tavalla talteen. Sitten voisi miettiä, mitä varten ne ahistaa, mutta ensin pois ne seinältä, jotta oman kodin harmonia ei säry ja että voin kotona itse hyvin. Kaikki asiat jotka edes hiukan ärsyttävät, niin pois vain. Kuvat ja taulut symbolisoivat jotain ja antavat energisiä viestejä... jos niissä on jotain, mistä ei pidä tai se aiheuttaa tunteita, jotka ei ole onnea ja rakkautta, niin äkkiä alas seinältä ja näkösiltä. Ne pitää laittaa muulla tavalla talteen ja jos kyseessä on taulu, niin sen voi myydä tai antaa etiäpäin. Hän neuvoi ihan samoin kaikkien tavaroiden kanssa. Kaikki turha pois ja, jos jokin aiheuttaa edes vähän negatiivista tunnetta, niin pois vaan. Mitään turhaa ja negatiivista ei kannata säilöä ja varsinkaan pitää esillä omassa kodissa. Kodissa, jonka pitäisi olla sinun turvasatamasi tässä maailmassa. Hänellä oli niin hyvä pointti se, että ajattelin käydä ihan kaikki läpi kotonani ja tuntea ja miettiä, onko se minun tahdosta kodissani vai tavasta olla. Ihana ajatus! Hamstraaminen saa nyt luvan loppua!

Myös kun kävin hänen luonaan, hän kysyi, että Hanna, tarvitsetko sie mattoja? Hän kertoi, että hänellä on ruskeat matot, jotka voisi antaa minulle. Olin aivan hämilläni, että mitä??? Koska olen jo pidemmän aikaa etsinyt ruskeita mattoja makuuhuoneeseeni, mutta en ole löytänyt mieleisiä tai jos olen, niin sille ei ole ollut paria tai sitten hinta on ollut ihan liian suuri. Ja kun näen matot... ne olivat aivan täydelliset väriltään, kooltaan ja niitä oli oikea määrä!!! Autossa kun ajelin kotia, silloin vasta tajusin ja se iski minuun. Sain viimeinkin tahtomani matot!!! Elämä on niin ihmeellistä <3 Kaikki aina rakentuu ja järjestyy jollain tavalla, kunhan vain tarpeeksi tahtoo, uskoo ja laittaa tilaukseen. KIITOS KIITOS KIITOS!!!! Olen nyt onnellinen mattojen omistaja <3

Eilen täällä Oulussa oli Toivon sykähdyksiä- konsertti Tuomiokirkossa. Menin sinne katsomaan ystävääni, joka esiintyi siellä. Mutta siellä oltuani, tajusin, kuinka mahtavasta konsertista olikaan kysymys. Oli hienoa hetken kuulla jotain muutakin kuin radiomassa musaa. Live musiikki on jotain niin vaikuttavaa, että ei sitä osaa sanoin kuvailla ja kun tarjolla oli afrikkalaisia rytmejä, kaunista nuoren naisen taidetta ja pontikasta mahtava äänistä tenorin laulua... kylmät väreet oli taattu. Kuinka kaunis ihminen voikaan olla, kun hän tekee sydämeltään jotain sellaista missä on hyvä!!!! <3 Mutta se joka iski kaikkein eniten, on palo, jonka sain sydämeeni ja kätösiin, että tahdon oppia soittamaan afrikkalaista rumpusoitinta, joka minulla on. Konsertissa oli mies soittaja, jolla oli juuri samanlainen rumpu kuin minulla kotona ja voi Luojani kuinka kaunista se oli. Hän soitti sitä niin hyvin, että minun on ehdottomasti opittava soittamaan rumpuani. Se menee hukkaan ollessaan vain "koristeena"... sitä kuuluu soittaa, siihen se on luotu! Ja senhän mie teen. Opettelen soittamaan sitä :)

Tähän väliin on pakko sanoa... Kävin keskiviikkona ostamassa teetä minun lemppari teekaupasta Kofeiinikomppaniasta. Ja nyt tässä samalla juon ostamaani suklaateetä ja on pakko sanoa, että on muuten parasta suklaateetä mitä olen koskaan maistanut! Ihan mielettömän hyvää! Käykää ihmeessä tutustumassa paikkaan ja hakemassa mukaan joko teetä tai kahvia syysiltojen iloksi!!! <3 Ihan parasta.

Oletteko koskaan katsoneet elokuvaa Eat Pray Love? Minulla se oli Netflixissä todella pitkään katselulistalla, mutta olen siirtänyt sitä huolellisesti kuukausia, koska en ole suuri Julia Roberts fani, mutta tykkäsin leffan aiheesta. No nyt tän viikon aikana katsoin sen yksi ilta ennen nukkumaan menoa. Katsoin sen "tyttöjenleffa" periaatteella, koska tarvitsin hiukan hömppää ja romantiikkaa, mutta kun olin katsonut sen, mietin todella pitkälle yöhön sitä leffaa. Aamulla kun heräsin ja käytin koiran ulkona ja söin aamupalan, tajusin ettei minulla ole kiire minnekään, joten katsoin sen uudestaan. Nyt opettavana elokuvana, mitä se minulle tarjosi. Ja yksinkertaisuudessaan tajusin, että elämässä on onnellinen tekemällä kolmea eri asiaa; syömällä, rukoilemalla ja rakastamalla! Nämä kolme asiaa ovat hyvin kattavia ja sisältää niin paljon. Rukoilun kohdistan nyt meditointiin, mutta tavallaan se on myös rukoilua... oman itsensä tutkimista ja koska Luoja asuu meissä kaikissa - tavallaan rukoilen. Siinä elokuvassa oli todella paljon kauniita ja arkisia yksinkertaisia asioita, joita ei vaan tajua ja tee oikein. Ei tee sydämestä... rutiini ja itsestäänselvyys, yhteiskunnan odotukset ja kiire vie meiltä rakkauden arkeen ja omaan totuuteen pois! Yksi lempikohtauksiani on, kun päätähti syö elokuvassa Italiassa yksin pasta-aterian! Se on jotenkin niin vaikuttava <3 Elokuva tuo toivoa uudesta alusta ja tarjoaa keinot niiden löytämiseen. Pelko on se, joka meitä jumittaa! Rakastuin siihen elokuvaan ja varsinkin niihin opetuksiin!!! Siinä myös hienosti kerrotaan se, että koska menee itsensä suojelussa liian pitkälle, koska pitää uskaltaa taas heittäytyä maailmalle ja elokuvassa kyseessä oli rakkaudelle uuden ihmisen kanssa, uutena minänä... mielettömän hienoa opetusta. Jos ette ole leffaa nähneet, niin suosittelen lämpimästi. 

Itse sain siitä paljon irti. Laadin itselleni uudenlaisen sisällön ja ajatusmaailman arkipäiviini. Aina ei ole heti mahdollista matkustaa Italiaan tai Intiaan tai Balille... sovelsin sen kaiken kotiini ja luon tavoitteita, että joku päivä olen siellä Italiassa ja joskus istun Balin rannoilla, mutta aloitan ihan kotonani Toppilassa tämän uuden seikkailuni. Kuten ruokailussa, myös elämässä rytmi on tärkeää... olen asettanut itselleni uudenlaisen rytmin. Milloin joogaan, milloin meditoin, milloin tulisi syödä ja loppuajan nautin. Rakastan joogaamista, meditointia, ruokaa ja aikaa... tahdon oppia näkemään elämäni rakkauden kautta! Ja nukun aina kun tuntuu siltä, mutta tärkeintä on muistaa rakastaa kaikkea mitä teet ja tehdä asioita rakkauden kautta. Mutta on myös tärkeää rakastaa itseä ja toista ihmistä ja tuntea rakkautta! Rakkaus on kaunista. Se on positiivista. Minullakin tätä draamaa ja hankalia tilanteita elämässä riittää, niin lähden selvittämään elämääni rakkauden kautta. Täytän elämäni rakkaudella itseäni ja omia tekemisiä kohtaan. Näin kutsun luokseni myös rakkautta ja saan kaiken sen, mitä Luoja on minulle tarkoittanut. Sen minkä olen itselleni valinnut. Sen mikä minulle kuuluu <3 Kaikki lähtee itsestä. Niinhän se on!!! Tavallaanhan tiesin jo kaiken tämän, mutta jännä juttu kun tarvitsin elokuvahahmon sen minulle kertomaan, jotta saan itseni tajuamaan, että näinpä. Tätähän oppaani ovat yrittäneet minulle kertoa :D Kun ei kerran muuten ymmärretä, niin katoppa tämä hömppäleffa ja kuuntele mitä Ketut siinä sanoo... Oppaani varmaan huokaisivat helpoituksesta, että viimeinkin :D:D:D Nyt sitten yhdessä rakennamme minulle hyvää pohjaa, uutta ihanaa arkea. Epätoivon lähestyessä, muistan aina vain pyytää oppaitani tuekseni ja homma toimii taas. Vannotin, että he eivät saa antaa minun luovuttaa. Siihen uskon ja heidän apuun luotan ja uskon voimiini, kun he ovat rinnallani. Enkelit pitävät minut turvassa ja oppaat järkkää apunani arkeni kuntoon. Katsotaan kuinka pitkälle tämä polkuni vielä minut vie... ;) <3

Laitan tähän loppuun teille vielä kuunneltavaksi ja jammailtavaksi huippua musiikkia!!! Nauttikaa <3

Dragonfly Lullaby

Nyt rakkautta RAKKAUTTA rakkautta rakkaat lukijat. Myös kaikille uusille. Sydäntäni lämmittää, että lukijakuntani määrä on kasvanut hienosti ja että varsinkin Ranskassa lukijoiden määrä on kasvanut kovasti!!! Hienoa ja KIITOS!

Rakastakaa, tuntekaa ja luottakaa!!! <3 Enkeleiden pusuja ja ensi kertaan.

Kiss kiss

Hanna Ari

Lapin lumo

Kuvat Aavasaksalta!

"Hengitä syvään sisään ja hitaasti ulos. Syvään sisään ja hitaasti ulos. Laita silmät kiinni ja anna auringon koskettaa kasvojasi. Tunne pieni tuuli poskellasi ja kuuntele luonnon ääniä. Anna hetken viedä ja ole yhtä tämän luonnon kanssa. Kun tunnet olevasi valmis, ole vielä hetki hiljaisuudessa ja aukaise silmäsi. Silmilläsi ahmi tätä kaunista maisemaa ja tunne kiitollisuutta."

Olin miesystäväni kanssa käymässä Aavasaksalla ja vietimme siellä yhdessä pienen hetken luonnon kanssa. Hän pyysi kertomaan, että mitä mie tarkoitan aina, kun sanon, että käyn hiljentymässä luonnon keskellä. Sen sijaan, että kertoisin, totesin, että näytän sen sinulle. Hetki oli aika vakuuttava. Ilma oli täydellinen ja aurinko laski pikkuhiljaa ja luonto näyttäytyi kauniina valoina ja varjojen leikkikenttänä. Kuin aika olisi pysähtynyt ja kaikki metsän henget ja oppaat olisivat ihastelleet kaunista näkymää kanssamme. Ystäväni oli ensiksi hiukan epäileväinen mitä tapahtuu, mutta sitten hänkin ihastui hetkeen ja taisi ymmärtää mitä nyt asialla tarkoitan. Aavasaksalla näkymät muutenkin ovat mielettömän kauniit. Ympäri vuoden. Jos ette ole siellä käyneet, niin ehdottomasti siellä kannattaa piipahtaa!

Olin nyt viikonloppuna näkemässä sukulaisia Pohjoisessa. Vaikka visiitti oli lyhyt, sain hetken pohtia ja kuunnella mitä siellä on meneillään. Tiedän, että sukulaisillani on siellä kykyjä nähdä ja kuulla maailmaa; edesmenneitä ihmisiä, ääniä ja valoja. Joskus heitä itseäänkin jännittää ja ihmetyttää mitä he kokevat ja miettivät ovatko ihan kunnossa. Olisin halunnut jotella heidän kanssaan syvällisemmin, mutta aikaa ei yksinkertaisesti ollut. Kuitenkin hiukan sivukorvalla kuulostelin, mikä heillä on meininki ja ilokseni sain huomata, että kaikki on hyvin ja asioihin on suhtauduttu huumorilla. Huumori on parasta lääkettä. 

Kuitenkin ensi kerralla haluan ottaa hetken ja jutella heidän kanssaan paremmin. 

Olin iloisesti yllättynyt, kuinka enoni puhui saunatontusta ja toinen kuusen peikosta. Molemmat puhuivat niistä puolivitsillä muun asian yhteydessä, eivätkä he edes tienneet, että heidän puheet herättivät suurta mielenkiintoa minussa. En ollenkaan tiedä, kuinka suuresti oikeasti uskovat saunatonttuihin ja metsän henkiin, mutta he käyttävät puheissaan viittauksia näihin asioihin. Olisi mielenkiintoista joskus jutella ja kysellä, uskovatko oikeasti niiden olemassa oloon vai ovatko ne vain vanhoja perintöjä ja uskomuksia, tarinoita, joita sitten viljelevät puheissaan... Mielenkiintoista, mutta rakastan sitä kuinka siellä ollaan avoimia ja edes vitsin kanssa puhutaan asioista, kun taas täällä Oulussa katsotaan kieroon, jos edes mainitsee saunatontun :D Sukuni on selvästi projekti ja mielenkiintoinen kohde tutustua ja jutella lisää. Jätän sen siis hautumaan seuraavaan kyläily kertaan.

Oma aika. Voiko sitäkään tarpeeksi hehkuttaa. Jotenkin tämä vuosi on ollut sellaista vuoristorataa, ettei aina pää ja järki pysy kasassa. Sitä yrittää miettiä syitä ja seurauksia ja tarkoituksia asioille, mutta joskus vain loppuu voimat ja sitä miettii liikaa ja lopulta löytää itsensä umpikujasta. Joskus on oikein ja oikeasti tarve ottaa pari askelta taaksepäin ja yksinään jutella enkeleille, oppaille, yksisarviselle ja yrittää löytää uusia näkökulmia ja merkkejä etenemiselle elämässä. Hiljentymisessä ja oman tilan ottamisessa ei ole mitään väärää. Joskus lähipiiri ei ymmärrä ja miettivät miksi en vastaa puhelimeen ja ole kokoajan soittamassa. Kun uppoutuu siihen omaan pieneen kuplaan, niin sitä tahtoo olla siinä kuplassa, kunnes on valmis taas uusin voimin ja ajatuksin kohtaamaan arjen ja tulevaisuuden suunnitelmat. Itse tein tätä ja kolme päivää olin ihan omissa maailmoissa. Juttelin enkeleille, kuuntelin ajatuksiani, pohdiskelin tunteitani ja etsin aistit avoimena merkkejä... merkkejä mitä tulisi tehdä. Ja olen ollut siitä kiitollinen ja ylpeä, että tein sen. Vaikka kaikki asiat eivät täysin olekaan auenneet ja ratkenneet, olen kuitenkin päässyt aloittamaan työskentelyn itseni kanssa.

Esimerkiksi, olin eräänä viikonloppuna töissä ja ulkoilessa sain hetken omaa aikaa. Siinä sain tosi vahvan tunteen, että minun pitäisi päästä Lappiin. Tahdon sinne lomalle. Edes pyörähtämään. Aloin siitä hetkestä lähtien suunnittelemaan visiittiä sinne sukulaisteni luokse. Lähtöpäivän lähestyessä, sain yllättävän matkaseuralaisen ja ajatus tuntui hyvältä, joten lähdin miesystäväni kanssa matkaan. Olin varma, että seuralaisellani oli jokin tarkoitus tulla ja päästä mukaan. Ja olinkin oikeassa. Meillä oli todella mahtava ja onnistunut reissu. Opimme paljon toinen toisiltamme ja meillä oli todella hauskaa yhdessä reissatessa. Lapin maisemissa minulla oli hyvä olla, ihana hengittää ja sielu lepäsi. Näin sukulaisia ja nauroin ja juttelin. Se on jotain todella arvokasta <3 Sain tarvitsemani happihypyn Oulun sykkeestä tuonne Lapin rauhaan. Jotenkin tuntuu kuin olisin syntynyt uudestaan. Ehkä tässä on hyvä pohja alkaa miettimään, kuinka alan asioitani järjestämään.

Nyt mietin oliko tällä reissulla ja seuralla suurempaa merkitystä ja miten tästä eteenpäin, mutta annan ajan rauhassa kehittyä ja enkeleiden ohjata. 

En kestä, että olen myös TAAS joutunut työnskentelemään ulkonäköni hyväksymisen kanssa. Periaatteessa kaikki on hyvin, mutta on tapahtunut ulkopuolista viittausta ulkonäkööni, että se on taas painanut päätä rintaa vasten ja sitä on alkanut pohtimaan mitä tehdä. Jouduin kohtaamaan oman rakkauteni tätä lahjaa - kehoani kohtaan. Meni melkein viikko, että sain itseni nostettua kuopasta ylös. Kyllä minä olen kaunis. Olen sinut itseni kanssa. Ihan sama mitä muut sanovat. Heräsin aamusin ja katsoin itseäni peilistä ja totesin, että olet hyvä juuri sellaisena kuin olet. Tein tätä joka aamu, kunnes löysin sisäisen harmonian taas. Minun elämä, minun kehoni, minun asuinsijani... Kun taas rakastuin itseeni, päätin, että yritän hiukan kohentaa kuntoani ja pudottaa painoakin, mutta silleen, että se tuntuu itsestäni hyvältä ja syyni ovat oikeat. Ei se, että ulkopuolisten puheet sattuvat. Ei se, että joku muu tahtoo minun muuttuvan. Ei se, etten tunne olevani riittävän kaunis. Vaan se tahto, että haluaisin voida saavuttaa parempi olotila ja toteuttaa asioita, joita tahdon kokeilla. Minulla on haaveena hypätä benjihyppy. Nyt en todellakaan uskalla. Naru katkeaa :D Tahtoisin myös käydä patikoimassa erään retken yhdessä kauniissa maassa. Nyt kuntoni ei yksinkertaisesti riittäisi, joten tahdon nostaa kuntoani ja saavuttaa unelmani <3 Tahdon toteuttaa itseäni täysillä. Tämä elämä on lyhyt, joten kun löysin taas rakkauteni ja ihanan harmonian itseeni, uskallan taas toivoa ja vaatia itseltäni enemmän. Tahdon elää unelmiani kohti, en niiden ohi! <3

Oletteko vilkaisseet Anun tämän kuun enkeliviestin? Jos ette, niin nyt ihmeessä katsomaan. Se jos joku luo taas toivoa ja jaksamista arjen keskelle. Laitan sen teille tähän; Enkeliviesti Lokakuu 2016 

Nyt vaan rohkeasti uusia asioita kohti ja elämään tätä kaunista elämää!!! <3

Ja tiedättekö sen tunteen, kun joku laulu saa sinut uppoutumaan unelmiin ja unohtamaan ajantajun ja sitä vain haaveilee. Mie kuulin yhden kappaleen jokin aika sitten radiosta, joka on minulle todella tärkeä ja se sai minut voimaan niin paljon paremmin <3 Ajattelin jakaa sen kappaleen tähän loppuun teidän kanssanne. Toivottavasti se saa teidätkin unelmoimaan asioista, jotka sitten tahdotte toteuttaa. 

Bee Gees

Enkeleiden rakkautta teille kaikille ja muistakaa rakastaa ja elää <3 <3 <3

kiss kiss

Hanna Ari