Elämälle kiitos.

Elämälle kiitos.

sunnuntai 5. marraskuuta 2017

Suru tuli kylään.

Juuri kun viime kerralla pääsin toteamaan, että sain elämässä siunauksen, jota ilosylin odotan meidän seuraamme, niin sen jälkeen alkoikin alamäki ja erilaiset haasteet. Tätä tämä elämä on. Koskaan ei voi olla varma, mitä huominen tuo tullessaan. Tulevasta ei koskaan tiedä. Meidän ihana pieni ihmisen alkumme menehtyi ja vain hetken saimme häntä pitää lähellä, kun hänet vietiinkin jo pois. Nyt opettelemme elämään surun ja sen tyhjyyden kanssa, joka käteen jäi. Uskon vahvasti siihen, että kaikella on oma tarkoituksensa. Nyt en vielä näe ja ymmärrä sitä, mikä tämän tarkoitus oli, mutta oletan, että se avautuu vielä joskus. Minulla on nyt oma pieni enkelivauva, jota en voi koskaan unohtaa, mutta opettelen elämään sen tyhjyyden ja surun kanssa, joka hänestä jäi. Ehkä sen olen oppinut, että mistään ei voi olla varma. Elämää ei voi liiaksi suunnitella. Asiat ovat suuremmissa käsissä. Elämän jokaisesta päivästä tulee olla kiitollinen. Ja jokainen haaste mikä meille tulee, on juuri meille tarkoitettu. Se miten käsittelet ja otat elämän ilot ja surut vastaan, on sinusta itsestäsi kiinni! Rakkautta on monenlaista. Kun tajuaa, että olemme osa luontoa ja sen äärimmäistä kauneutta, voimaa ja rakkautta, tajuaa kuinka arvokkaita me olemme ja kuinka meidän tulisi rakastaa itseämme ja tätä elämää <3

Olen aikaisemmin luullut, että olen käynyt pohjalla ja ettei sitä huonommin voi mennä. Mutta viimeisen kuukauden aikana opin, mitä on kun romahtaa. Vajosin sellaiseen tyhjyyteen ja olen itkenyt enemmän kuin koskaan. Onneksi en ole joutunut olemaan yksin ja minulla on ollut maailman paras tuki täällä kotona ja lähipiirissä. Silti, vaikka kävin läpi ehkä maailman kamalimman asian, mitä ihmiselle voi tapahtua, yritin näytellä muille vahvaa. Pystyin pitämään itseni koossa. Jotenkin minua pelottaa, että jos läheiseni näkevät minut romuna, niin katoaako se kaunis punainen lanka, jota pidän käsissäni. Olen kuitenkin vahva persoona, joka pärjää kyllä... Ehkä tahdon, että läheisilleni olen vielä se, joka pärjää kyllä. Ja selvisin. Minä olen pärjännyt. Pahimman romuttumisen näki rakas kumppanini, mutta hän nosti minut ylös. Enkelit nostivat minut ylös. Aloin näkemään kauneutta, vaikka luulin, että se vie todella pitkän ajan, mutta ei. Kuuntelin mitä mieheni sanoi, kuuntelin mitä enkelini kuiskasi ja kuuntelin, kun luonto lupasi pitää minusta huolta. Äiti Maa ei anna omiensa kadota, jos vain itse jaksaa uskoa siihen, että elämä kantaa. <3 Minun herkkyyteni luontoon ja Valonauttajiin herkistyi. Samalla löysin itsestäni voimanaisen, joka ei anna periksi. Alan silti luomaan elämääni uutta väriä ja suuntaa. Vaikka en vieläkään ymmärrä miksi... Olen ihan varma, että joku päivä vielä ymmärrän.

Katsoin juuri kannustus videon siitä, kuinka meidän tulisi toteuttaa itseämme ja unelmiamme. Siinä todettiin hyvin, että miksi kaikki odottavat vain taivaaseen pääsyä ja sitä että pääsevät eteenpäin. Fakta on, että me olemme jo taivaassa. Maapallo sijaitsee tähtien keskellä, avaruuspölyn ympäröimänä ja silti mahdollistaa meille tilaisuuden toteuttaa unelmiamme. Maa ei rajoita meitä mitenkään, ihmiset sen tekee. Ja ihmiset tekee sen vain, jos me annamme muille vallan määräillä ja sanoa kuinka sinun  tulisi tehdä. Missä meitä kehotettiin olemaan lampaita ja kuuntelemaan muita siitä mikä meille on oikein ja mikä väärin. Meidän tulisi elää juuri niin, mikä tekee meidät onnelliseksi. Mikä meitä estää? Pelko? Epäonnistuminen? Raha? Miksi me emme uskalla toteuttaa itseämme ja elämme sitten yhteiskunnan hiljaisen säännön mukaan, koska se on oikein? Mikä on oikein?  Maailma ja elämä on lahja ja meille mahdollisuus! Mennään ja katsotaan itseämme peilistä ja kysy oletko onnellinen... elätkö elämääsi... peilikuva ei valehtele. Silmät ovat sielun peili. Annetaan itsellemme mahdollisuus elää onnessa, juuri kuin haluamme. Niin minä teen. Aloitan uusien työpaikkojen haun. Kirjoitan lasten kirjan. Matkustan. Ja hommaan työn/ammatin johon voin herätä iloisena ja mennä hymy kasvoilla. Nautin luonnosta. Koska kuitenkin, se on se joka on totuus. Siinä näkyy Jumalan ihme. Ja me olemme galaksin onnekkaimmat, koska meillä on kaunis planeetta elää, nimeltä Maa! Tämä Maa on ihmeitä täynnä. Vain me voimme estää itseä näkemästä niitä!



Nyt lähden elämään tätä päivää. Minulla on yks jännä juttu, jonka haluan tehdä ;) Mutta siitä lisää ensi kerralla. Josko nyt elämä pysyisi jossain kuosissa, jotta voin kirjoitella taas ensi viikolla.
Rakkautta, Valoa ja ELÄMÄÄ <3



Enkeleiden pusuja,
Hanna Ari





lauantai 9. syyskuuta 2017

Haaste vastaanotettu!


Pihlajanmarjat ovat kauniin oransseja tai punaisia, koivujen lehdet kellertyvät, kesäkukat paleltuu parvekkeella ja illat pimenee -> Onko syksy jo täällä? Menikö kesä jo? Koska se alkoi? Tuntuu kuin se olisi ollut pitkä lämmin kevät ja sitten tulikin jo syksy. Olen laittanut kynttilöitä iltaisin palamaan ja tänään pitäisi parvike siistiä syyskuntoon. Laittaa lyhtyjä ja "välikausivalot". Kirjoittamisesta tuli pidettyä ikäänkuin kesätauko, vaikka tarkoitus ei ollut, mutta joskus asiat vain menevät niin kuin on mennäkseen... Työt ja uuden elämän vaiheeseen tottuminen vei voimani ja aikani. Nyt olen vedossa taas. Onnellisempana kuin koskaan! Uusi elämä on alkanut! <3

Pitkästä aikaan minulla on 100%:nen vapaapäivä! Minun olo on autuas ja ihana. Vaikka ulkona on pilvistä ja synkkää, niin nautin tästä vapaapäivästä täysillä. Olen ajan kanssa aamusta jo soitellut ystävilleni sekä perheelleni ja kysellyt kuulumisia. Päivän ruokaa pohtiessa laittoin musiikkia taustalle, tarkoitus oli eilen välistä jääneen Vain elämää jakson kappaleet kuunnella, mutta sitten huomasin, että en kaipaa sanoja vaan ihanaa taustamusaa. Päädyin tähän. Minuun tämä uppoaa ja se saa jotenkin maadottumaan mukavasti, se soi vieläkin taustalla tätä kirjoittaessa. https://www.youtube.com/watch?v=Y-dmGhxyfpc&pbjreload=10 Kokeileppa toimiiko sinullekin. Kaikille se ei toimi. Olemme erilaisia <3

Tulikin mieleen. Oletteko katsoneet viimeisimmän jakson Ylpeästi erilaiset ohjelmasta? Kannattaa ehdottomasti katsoa. Ihania ihmisiä! Kaija Juurikkalan sielun muotokuva on hankinta listallani. Sellaisen pitää vielä saada <3 Hän on muutenkin ihanan aito ja räiskyvä persoona, rakastan! Katsokaa ohjelma ihmeessä, jos vain on mahdollista.


Tosiaan heti kesän alkumetreillä elämäni jysähti sellaiseen pommiin, jota en osannut odottaa. Sisälläni alkoi kasvaan pieni ihme ja hän tekee tuloaan aina ensi helmikuuhun saakka <3 Aluksi asia oli minulle kuin pommi, enkä oikein osannut suhtautua pienen tuloon. Kaikki käy niin äkkiä. Olenko tähän kaikkeen valmis. Mutta kun asia realisoitui minulle ja kovasti enkeleiden sekä voimaeläimeni norsun kanssa olemme asiaa käsitelleet ja nyt olemme onnellisimpia kuin koskaan. <3 En tajua milloin opin sen, että kaikkia asioita ei voi eikä pidä suunnitella etukäteen. Kuljemme polkuamme suurten mestareiden rakkauden alla ja meille kaikille on tarkoitus. Se mikä tapahtuu, se tapahtuu. Asiat tulee ottaa vastaan avoimin mielin ja suurella rakkaudella. Joskus on hyvä päästää ohjaimista irti ja vain luottaa. Kaikki asiat tulee järjestymään ihan varmasti.
Kovasti nyt haastetta puskee se, että rakas elämänkumppanini on muslimi ja vasta itse yritän ymmärtää, mitä se tarkoittaa. Ja nyt siihen tulee vielä pienoinen kuvioihin mukaan. Tämä on elämän haaste, mutta tämä haaste on otettu rakkaudella vastaan ja syvästi luottaen siihen, että enkelit ovat tukena ja ohjaamassa oikealle tielle kaikkien muiden Valo-oppaiden kanssa.
Ensin epäröin, että he unohtivat minut. Miten näin voi minulle käydä? Nukahtiko Hercules suojelusenkelini? Kunnes myöhemmin tajusin, että se oli maailman suurin siunaus ja koko Valo-opas joukkueeni ovat haltioissaan ja meidän tukenamme.
Sain varmuuden asialle, kun yht'äkkiä tajusin näkeväni luvun 23 joka puolella. Esimerkiksi: Asun asunnon numerossa 23 ja huomasin alkavani kiinnittää siihen huomiota aina, kun tulin kotiin ja avasin ovea. Kävin kaupassa ja kahtena eri kertana ostokseni maksoivat tasan 23€, tasaluvut aina jää mieleen. Yhden sillan alle oli piirretty kuva, jonka sisällä oli numerot 2 ja 3 ja eräs ilta katsoin kelloa puhelimesta ja se näytti 23:23. Se viimein riitti ja tajusin katsoa, että mitä tämä 23 numero oikein tarkoittaa ja sen tarkoitus oli:
 2 ja 3 kuten 223 tai 323 Ylösnousseet Mestarit työskentelevät kanssasi yhdessä luomassa uutta projektiasi. He kertovat jakavansa innostuksesi ja tietävät että lopputulos tulee olemaan hyvä. Mestarit näkevät että tulevaisuutesi tulee varmasti olemaan täynnä onnellisuutta jota etsit. Nauti tästä uudesta elämäsi vaiheesta! 

Tämä riitti minulle ja tajusin, etten ole asiani kanssa yksin, vaan minulla on suuri tukijoukko ja voin vain elää ja nauttia ja opetella iloitsemaan uudesta elämästäni. Ja sen nyt teen. Suurella rakkaudella <3
Seuraako sinua tietyt numerot tai numerosarjat? Olisikohan ne viestejä enkeleiltä, jotka kovasti tahtovat ottaa sinuun yhteyttä? Jos näin on... Kannattaa tarkistaa mitähän se tarkoittaisi. Tällä seuraavalla sivulla on hyvin kerrottu, mitä numerosi voisivat merkitä. Rohkeasti kurkkaamaan vaan: https://www.ikira.fi/enkelinumerot.html !


Kuten jo aikaisemmin totesin, myös voimaeläimeni norsu on kovasti tökkinyt ja herätellyt minua taas eloon. Hukkasin otteeni hetkeksi, mutta Luojani kiitos, minulla on mahtavia apureita, jotka eivät anna minun eksyä. Tämä alkoi kun, kerran ajelin vanhempieni luokse Tornioon. Kävin samalla hakemassa veljeni Kemistä mukaan. Ajelin Kemin silloilla ja jäin liikennevaloihin odottamaan vihreää valoa. Viereeni ajoi auto, jonka ikkunassa oli teksti, "olen ehkä tyhmä, mutten unohda" ja tekstin alla oli kuva sellaisesta pilailu norsusta. Se oli hauska ja naurahin, mutta jotenkin se iski. Sitten kattelin kaikkea ihanaa, mitä vauvalle voisi joskus netistä tilailla... Siellä oli sellainen ylisöpö norsutyyny, jossa vauva nukkui onnellisena norsun hellässä hoivassa. Tuli tunne, että tuon tilaan vielä. Sitten näin, että Prismassa olisi ollut iki-ihana klassikko Dumbo tarjouksessa, jätin sen silti siihen, mutta ajattelin ostavani sen vielä. Kotona norsu koristeeni alkoivat vaivata, tunsin ettei paikka ollut heille oikea. Lopulta keskellä olohuonettani sanoin, että "Anteeksi, kerro asiasi. Minä kuuntelen." Mitään ei tapahtunut silloin, mutta näin mitä ihaninta unta ja seuraavana päivänä juttelin ongelma-asioita kumppanini kanssa selviksi ja tajusin, että voimaeläimelläni oli näppinsä pelissä. Se oli niin selvää. Totesin, että kiitos kiitos kiitos ja samalla koriste norsunikin löysivät uuden täydellisen paikan. Olen onnellinen. Olen taas palannut raiteilleni ja tuntuu, että on niin paljon sanottavaa, opittavaa ja ymmärrettävää, mutta ennen kaikkea aihetta olla KIITOLLINEN <3 Tästä on hyvä jatkaa syksyyn!


Ja sellainen vielä, että Ilon Valkeat tulevat taas 30.9. lauantaina Ouluun. Siellä on mm. iki-ihana kaunis Kirsi Ranto ja pitää siellä Valo sisällä -konsertin <3 Kaikki jotka vain pääsevät, niin sinne vain mukaan!!! http://ilonvalkeat.info/

Tässä vielä toisenlaista tausta musiikkia arjen askareisiin. Tulee voimakkaan energiset värähtelyt kotiin saakka <3 https://www.youtube.com/watch?v=cMHmwHJJGZE

Nyt kaunista syksyä ja ihanaa syyskuuta!!!! Kuulemme taas pian <3
Enkeleiden pusuja ja luottakaa <3

Rakkaudella Hanna Ari


perjantai 19. toukokuuta 2017

Luonto


Näittekö tekin sellaisen viikko sitten ilmestyneen videon, jossa iki-ihana Pekka Pouta repeilee kesken sää lähetyksen. On jotenkin niin hassua, että kun sataa, pitää tarkistaa, että onko se vettä vai lunta. Oli ihanaa, että Pekka naureskeli asialle, koska se vähän kevensi tämän toukokuun yleistä mielialaa sään osalta. Mutta nyt kaipaan jo hellettä. Yhtäkään rehellisesti hellepäivää en ole vielä kokenut. Ihmiset intoilee +12 asteen sateettomista päivistä, mutta kyllä mie kaipaan sitä rehellistä hellettä. No toivottavasti kesäkuu on sit aivan ihana <3 JA toivottavasti Turun seuduilla on nyt hellettä, nimittäin pakkaan laukkuni ja lähden kohti etelää vielä tänään. Viikon loma <3

Eilen tuli surullisia uutisia, Chris Cornell jätti maallisen elämän ja lähti sielun matkalle. Se koski ja kovaa, koska rakastin hänen musiikkiaan ja varsinkin Audioslaven aikana rakastuin hänen taiteellisuuteensa. Mutta koskaan ei tiedä. Kaikilla on omat polkunsa ja ratkaisunsa. Jos voisin hänelle sanoa jotain, niin sanoisin, että "Olen pahoillani ja kiitos". Mutta olen varma, että hän tietääkin sen jo. Ole enkeli meille <3 Audioslave - Be yourself

Kävin Raahessa viime viikolla. Sain kunnian ryhtyä olemaan Tornion A-Killan sihteerinä ja niinpä menimme Pohjoisen A-Kiltojen yhteiseen tapaamiseen Raaheen. Se on jännä, kuinka paljon voimaa ihmisistä saa, kun he yhdessä puskevat etiäpäin ja näyttävät kuinka mahtava elämä on ja miksi on tärkeää jaksaa yrittää ja uskoa parempaan huomiseen. En osaa edes kuvitella mitä kaikkea suurin osa heistä on joutunut käymään läpi. Mutta selviytymistarinat ovat mielettömiä ja se ilo, joka heistä huokuu, kun vaikeuksista on selvitty ja elämä hymyilee. Olen niin onnellinen, että saan olla mukana tässä porukassa ja olla omalta osaltani mukana tekemässä hyvää. Suomessa varmaan melkein joka perheessä/suvussa on alkoholi ongelmaa ja itsekin joutunut seuraamaan läheisten sukulaisten kamppailua asian kanssa. Jotkut, Luojalle kiitos, ovat sen kamppailun voittaneet, mutta kaikki eivät ole olleet yhtä onnekkaita. Tuntuu, että elämässä on nyt tärkeää sisältöä tämän vapaaehtoistyön osalta ja se antaa minulle niin paljon. Jokainen sielu on tärkeä. Ylin kuva on kauniilta paikalta, jossa tapasimme. Kylmä oli vaikka aurinko välillä kurkisteli, mutta se maisema oli jotain niin kaunista. SUOMI <3
Pois lähtiessä kävimme Tornion porukan kanssa katsomassa Matti Lepistön taidetta. Taide on kaunista ja ihan mielettömän puhuttelevia töitä hänellä piha pullollaan. Jos olette Raahessa käymässä niin menkää ihmeessä katsomaan. 






Kävin myös perheeni kanssa katsomassa matelijanäyttelyn Torniossa. Olen onneksi säilyttänyt luottamuksen käärmeisiin ja voittanut pelon heitä kohtaan. Olen niin ymmärtänyt, että pelkotiloista suurin osa johtuu tietämyksen puutteesta. Kun oppii ymmärtämään, tutustuu ja kunnioittaa esim. luontoa, sitä tajuaa, että ei ole pelättävää. Tietenkin on pidettävä järki päässä, eikä luonnossa mennä käärmeitä koskettelemaan, mutta sitä se kunnioitus on. Jätetään toisemme rauhaan ja annetaan kaikkien elää heille tarkoitettua elämää. Äitini joka pelkää eläkseen käärmeitä, jopa hän uskaltautui koskettamaan käärmettä. Ei ottanut syliin, mutta kosketti ja oli samassa tilassa. Olin niin ylpeä hänestä. Jopa siskoni ja siskoni pojat ottivat käärmeet kaulalle ja olivat niin innoissaan. Kaikki menivät sinne pelkotilan vallassa ja tulivat vapautuneina pois. 
Katsoin tiistaina ohjelman sarvikuonoista ja tiikereistä. Minun pää räjähti uusilla tiedoilla ja olen sen jälkeen pohtinut sitä, että Maa taitaa olla planeetta täynnä ihmeellisyyksiä ja me olemme täällä vierailulla, me ihmiset. Jotenkin tuli tunne, että me ihmiset olemme löytäneet tämän Maan ja pikkuhiljaa tultu kokeilemaan elämää täällä. Fakta, että täällä on eläimiä jokka asuu meidän kanssa samalla planeetalla, joilla on jopa yliluonnollisia taipumuksia ja jotka ovat olleet täällä miljoonia vuosia ja sen pienen ihmishistorian aikana, olemme saaneet tuhottua tätä maapalloa ja saattaneet osat eläimet sukupuuton partaalle. Tuli tunne, että tämä MAA on liian hyvä meille. Hetki vain ja olemme tuhonneet sen. Mutta sitten aloin miettimään, että mistä me oikein olemme kotoisin??? Joko me tuhottiin se planeetta? Vaiko onko se yksi niistä aurinkokuntamme ulkopuolella olevista planeetoista, jokka muistuttaa Maata??? 
Arvostan ihan mielettömästi sarvikuonoja ja tiikereitä ohjelman jälkeen varsinkin. Ne ovat paljon muutakin, kuin vain se mielikuva tallustelevista eläimistä, se mielikuva mikä meillä on. Tulee vain mieleen, että mitä kaikkea muuta tämä Maa asustaa... mitä yliluonnollista muilla eläimillä on? Ja sanonta, että joku ei ole tältä planeetalta... en usko siihen enään. Me ei olla tältä planeetalta. Tämä planeetta nimeltä Maa, on jotain niin uskomatonta, että toivon vaan sydämestäni, että löydämme hyvän tasapainon elää täällä, jotta Maa ei joudu meitä karkottamaan. Maa suojelee lopulta aina itseään. Jokaisella loppuu kärsivällisyys jossain vaiheessa ja nyt puhumme niin mahtavasta voimasta, mitä ihmismieli ei voi käsittää.




Mutta nyt on aika ottaa laukku mukaan ja lähteä lomalle. Olemme kuulolla taas ensi kuussa. Enkelit teitä suojelkoon ja tanssikaa, kaunista elämän tanssia <3 Valo voittaa aina, kunhan antaa mahdollisuuden!!!! Auringon lämpöä ihan kaikille <3

Kiss kiss
Hanna Ari





keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

Se on kohta toukokuu

Uskaltauduin kokeilemaan ja hyvää oli!
Aamulla heräsin tämän päivän ykkös huolenaiheiden kanssa, mutta pohdin, että laitan musat korviin ja lähden kävelylle. Se järkytyksen määrä, kun katsoin ulos. Olin ihan valmis takaisin sänkyyn murheitteni kanssa. Lunta on sadellu kuin keskitalvella ja yhä satelee. Ehdin jo toivoa, että vappuna ois kivat kelit, mutta vissiin se on uskottava, että kylmä on ja lunta tulee tupaan. Josko juhannuksena pääsis grillaamaan...

Elämä heittelee nyt iloisista asioista varoittamatta hyvin hankaliin asioihin. Tämä vaikuttaa olevan kunnon sekamelska tämä kevät. Eikä ainoastaan minun kohdallani, vaan kaikki tuntuvat painivan rankkojen asioiden keskellä juuri nyt. Jotenkin tuntuu, että kun uskaltautuu ja viimein ajattelee, että asiat on hyvin, niin matto vedetään alta. Niin se kai on, tuskien kautta voittoon kohti parempaa kesää!

Mielettömän vahvoja, rankkoja asioita heitetään nyt meidän poluille. Joudutaan menemään syvälle ja pohtimaan, miten saada itsensä ja asiat kuntoon. Miten sovittaa arkielämä, että se palvelee itseä ja sielua. Miten aamuista saisi kevyemmän ja mistä hommata eroon ja mitä ottaa tilalle, jotta elämä olisi hienoa. Totuus on, että kukaan ei tee asioita puolestasi. Sinä päätät, sinä teet. MINÄ PÄÄTÄN, MINÄ TEEN. Käyttäen kaikkia niitä eväitä mitä on annettu. Se ei ole helppoa, se nyt on varmaa... mutta luovutatko ja tyydyt, vai oikeasti taistelet oman elämän ja unelmien puolesta. Rattaita yritetään heittää poluille joka suunnasta, mutta väistele, ohita, heitä ne muualle, hyppää yli, mutta missään nimessä ei saisi luovuttaa. Sitä minä yritän. Yritän niin kovasti.

Kun lähdin syvälliselle pohtimismatkalle... päädyin ihmettelemään pääsiäisen alla, että miksi minä vietän sitä. Mitä se minulle edustaa? Onko se vain mämmi suklaamuna pitempi viikonloppu, vai onko sillä suurempi merkitys. Opittu tapa, vai uskonnollinen yhteys? Otin ihan aikaa ja mietin, mitä pääsiäinen minulle merkitsee, mitä Jeesus on minulle ja mihin uskon ja mihin en. Totesin omalta kohdaltani, että suurelta osilta, se on opittu tapa. Uskon Jeesukseen ja hänen elämänsä suuriin tekoihin, mutta en ihmemies selityksiin, mitä Raamattu on pullollaan. Hän oli oman aikansa suuri tekijä, niinkuin Äiti Teresakin, ja herätti olemuksellaan ja opetuksillaan huomiota. Teki tekoja ja jakoi huomiota, johon on sitten liitetty hiukan "lapin lissää" ja näin hänen tarinansa elävät omaa elämää maailman luetuimmassa kirjassa. Jouduin käymään juttelu hetken Jeesuksen kanssa, koska minulle Jeesus on hyvin tärkeä ja merkittävä ja monesti läsnä. Kerroin hänelle oman näkökantani häneen ja pyysin, että jos minun näkemykseni on täysin hakoteillä ja potaskaa, niin hän herättäisi minut kiinnostumaan Raamatun teksteistä ihan uudella tavalla. Näin ei käynyt ja voin hyvillä mielin jatkaa henkistä suhdettani Jeesukseen tavalla, jonka olen itselleni hyväksi todennut.

Pohdinnat menivät jopa niin pitkälle, että menin ystävättäreni luokse juttelemaan ja puhuimme yleisesti mitä ajattelemme Raamatusta ja onko se tosiaan kirja, jota pitää sana sanalta tulkita ja monen elämän rajoittaa tai kieltää sen sanojen vuoksi. Onko oikein tulkita sen sanoja kirjaimellisesti? Itselleni Raamattu on kuin historian kirja/elämän kerta! Ei savua ilman tulta - eli siellä on totuuden siemeniä, mutta totuus on, että se on kuin *rikkinäinen puhelin, se peli. Jonon alussa tapahtuma/kertomus on tietynlainen, mutta päästyä jonon päähän, asia on täysin muuttunut. Asiasta jätetään pois, pistetään hiukan "lapin lissää", vääristellään jotain, tai jopa koko aihe muuttuu. Kenenkään elämästä ei voi päättää tämän kirjan mukaan. Maalaisjärki ja itsetuntemus kuuluisi olla vahvempaa, järkevämpää. Myöskin kun olen Raamatun historiasta lukenut ja nähnyt dokumenttejä, minua häiritsee kuinka kaikkien naisten kirjeet on poistettu, sekä joitakin muita osia ja kirjeitä. Mitä niissä on ollut, että ne piti poistaa ja polttaa. Sekä naisia ja heidän näkemyksiä on jo silloin poljettu alas ja heidän osiot on poistettu. Katollinen kirkko otti vallan ja muokkasi siitä mieleisensä. Ja ihan nykypäivänä se on eniten käännetty kirja, kääntäjät tekevät virheitä ja tulkinnallisia päätöksiä käännökseensä... Ei näin!!! Keskusteltuani ystävättäreni kanssa tajusin, että voin toteuttaa aikoja sitten miettimääni ratkaisua ja erota kirkosta.
Olin valmis tekemään sen jo vuosia sitten, mutta silloisen poikaystäväni takia jäin. Koska hänelle oli ehdotonta kirkkohäät. Heikompana osapuolena kuuntelin ja tein kuin hän toivoi. Nyt minulla on muslimi mies. Mikään ei pidellyt minua ja saan tahtomani ulkohäät luonnon keskellä, silloin kun se on tapahtuakseen <3 Elämä johdattaa ja sen osalta on nyt kevyempi ja parempi olla. Toteutan omaa polkuani. Omilla ehdoillani. Se on vapautta.

Nyt on siis vielä vaikeita asioita elämässä, joita pitää käsitellä ja päästä niistä yli. Ja teenkin niin, mutta omilla ehdoillani. Niin että se on hyväksi minulle. En ota enään takapakkia... Kohtaan vaikeudet, mutta löytääkseni minulle oikean ratkaisun. En tyydy enään!!!

Trevor Hall and Mihali "Every Soul" Nyt vaikeiden aikojen saatossa, nämä tyypit! Nämä tyypit saavat muistamaa ja elämään kaunein melodein <3 Enään en voi perääntyä... Nyt eteenpäin vaan!

Land of the Indian- Trevor Hall & Nahko  Ja kun illalla tahdot uppoutua uusiin maailmoihin, suitsukkeen tuoksussa, kukkien loisteessa, lämpimän peiton alla sohvalla... tämä on niin omiaan <3

Kyllä se kesä vielä tulee ja elämä puhkeaa kukkaan <3

Olkoon enkelit teidän päivissä mukana, Jeesus tuokoon viisautta ja Jumala siunatkoon kaikkia <3
Kohta on toukokuu,
kiss kiss
Hanna Ari

tiistai 14. maaliskuuta 2017

Ihmiset


Moikka moi taas kaikki ihanat lukijat. Ihan valtavasti on taas ehtinyt tapahtua. Meinaa itsekin pudota kyydistä, mutta ei muuta kuin parempi ote ja mukana pysyttävä. Periaatteessa kaikki mitä nyt on tapahtunut on vain hyviä asioita, mutta kun paljon tapahtuu, niin eihän sitä meinaa vauhdissa pysyä. Pitää välillä pysähtyä ihmettelemään ja miettimään ja ottamaan pieni aikalisä :D Näin olen tehnyt ja nyt hyvää vauhtia kohti kesää porskuttelen uusien ideoiden ja onnen kukkuloilla.

Viime kuussa täytin pyöreät 30 vuotta. On se eräänlainen käännekohta elämässä. Ja näyttäisi ainakin minulle olevan sellaista aikaa, jolloin uskallan olla enemmän oma itseni. Vaikka muut sanoisivat mitä, huomasin Minä Olen-messujen jälkeen, että jostakin löysin voiman ja uskalluksen alkaa elämään itselleni. Uskallan tehdä päätöksiä pelkäämättä elämää ja muiden mielipiteitä. Jotenkin tosi hyvin osui kohdalleni myös nämä syntymäpäivät. Ne ovat sellainen pysyvä merkki ja muistutus minulle, että nyt hyvä nainen, ala elämään unelmiasi ja ennenkaikkea itsellesi. Niitä asioita, jotka minulle kuuluvat ja koskettavat minua. Varmasti tulen kuulemaan vaikka ja mitä lähipiiriltä ja ihmisiltä yleensäkin kun tuon päätöksiäni päivänvaloon pitkin kevättä, mutta se on osa elämää. Kun muutkin ymmärtävät, että elän itselleni ja omaa elämääni, niin loppujen lopuksi he tulevat olemaan ylpeitä. Olen siitä varma. Uusien asioiden, uusien suunnitelmien, rohkeiden tekojen ja askeleita kohti omia unelmiani... sitä uusi ikäni minulle on <3 Kiitos, että saan elää sitä.


Tiedättekö sellaisen tunteen, kun oikein kuhisee pään sisällä ja tuntuu, että pitäisi purkaantua jollain tavalla, mutta kuitenkaan sitä oikeata linkkiä ei ole oikein löytynyt. Ennenkuin voin kaikesta puhua täällä ja jakaa ajatuksia teidän kanssanne, minun pitää ensiksi kaverini sanoin pureskella asiat kunnolla ja purkaa ne jollain tavalla, jotta voin tarkastella asioita asiallisesti. Mutta minua on järkyttänyt viime aikoina ihmiset. Niin monella levelillä kuin vain on mahdollista. Mutta samalla olen tuntenut ja kokenut rakkautta ja sitä mahtavaa puolta meissä ihmisissä. Niin ristiriitaista, että miten me ihmiset olemme niin erilaisia ja saamme aikaan elämässä sitä suurinta rakkautta, mutta myös sitä suurinta pahuutta. Olen vaan joutunut pohtimaan ja miettimään, että ehkä pahuus yksinkertaisesti asuu vielä täällä ja sitä vastaan Valon ihmiset yrittävät taistella. Hyvä vastaan paha... kuulostaa aika tutulta. Joka leffojen teema... kaikki sadutkin perustuu siihen, niin meidät kasvatetaan. Kuulemaan niitä, jottei me vaan koskaan unohdettaisi, että vastaus kaikelle pahuudelle on rakastaa. Se on pahuutta vahvempaa ja näin pikkuhiljaa Valo ja rakkaus voittaa. Tällä hetkellä se projekti on vain niin kesken. Katsoin videon nuoren naisen puheesta, kun hän pakeni kotimaastaan Pohjois-Koreasta kaikkea kauhua pakoon henkensä uhalla. Videon jälkeen jäin pohtimaan, kuinka helppo meidän on piiloutua maailman julmuutta pakoon täällä koto Suomessa. Ja kun jotakin kauheaa tapahtuu lähellämme Euroopassa, silloin kaikki ovat kauhuissaan sen pari viikkoa, kunnes asia taas unohdetaan. Toisaalta mitä hirveästi voimmekaan tehdä. Rukoilla, toivoa, pyytää ja lähettää rakkautta niille jotka sitä tarvitsevat. Luottaen siihen, että päivä päivältä Valo voittaa pahan. Me olemme niitä Valon lähettiläitä, pitää vain jaksaa porskuttaa eteenpäin, MUTTA MUISTAA, että teemme itse sen kaiken mitä voimme paremman huomisen hyväksi. Vaikkakin vain se jokapäiväinen ajatus suuresta rakkauden aallosta, joka saavuttaa meidät kaikki joskus. Vain sillain energiat maapallolla muuttuvat ja Valo saavuttaa useamman sydämen. <3 Itse myös toivon, että omaa elämäntehtävääni toteuttamalla pääsen myös joku päivä konkreettisesti vaikuttamaan. Pitää uskoa parempaan. Ja missään nimessä emme saa unohtaa lähimmäistemme, muiden ihmisten hätää. Ajatuksilla ja rukouksilla on kantava voima <3 Vaikka he eivät ole lähellä, he ovat aina kuitenkin tarpeeksi lähellä, jonne rakkaat ajatukset pääsevät. Jokainen sielu on tärkeä! <3


Jostain olen saanut hirmuisen rohkeuden tuoda minun hengellisyyttä esille. Olen avoimesti puhunut enkeleistä ja tuntuu, että kaikki tietävät voimaeläimeni NORSUN. Olen niin onnellinen siitä, koska kotini tulvii nyt rakkautta norsujen voimin. Kaikki jotka luonani nyt asuvat, tuovat mieletöntä voimaa ja turvaa minulle <3 Kiitos kiitos kiitos. Se on hienoa. Kaikki eivät ole vielä kuitenkaan ihan valmiita kuulemaan ja ymmärtämään ihan kaikkea :D Puhuin toissapäivänä erään minulle läheisen ihmisen kanssa enkeleistä. Hän halusi kuulla kaikkea ja juttelimme siinä kaikessa rauhassa. Kunnes yhdessä kohtaa mainitsin yksisarviset... tultiin ymmärryksessä useita askeleita taaksepäin. Minusta tuli hullu kertaheitolla :D Mutta sanoin rauhallisesti, että otetaan aikalisä ja pohditaan asiaa ajan kanssa ja jutellaan siitä sitten lisää, kun siltä tuntuu. Jotenkin sitä leikkii koko ajan tulella, hulluuden ja ymmärryksen keskellä muiden silmin. Mutta kuten olen sanonut; minun elämä, minun hengellisyys ja minun oppaat. Kun on oikea aika, myös muut löytävät ne. Ei ehkä tässä elämässä, mutta seuraavassa tai sitä seuraavassa. Olen kuitenkin ylpeä oma itseni ja avaudun pikkuhiljaa maailmalle ja ympärillä oleville. Vertaistuki on tästä syystä niin tärkeää. Muuten sekoaisin ja olisin yksin. Ja voin vaan kuvitella Valon ihmisiä esim 20 vuotta sitten. Leimattiin heti hulluksi. Mutta onneksi rakkaus voittaa sekä tietämys ja Valon määrä kasvaa. Kiitos heidän, minun on nykyään niin paljon helpompi! <3

On aika mieletöntä, että Minä Olen-messuilla tapasin entisen ala-asteen opettajani. Hän oli jo useamman vuoden kulkenut messuilla. En tavallaan ollut yllättynyt, että hän oli siellä. Se vain selvensi monia asioita. Jo koulu aikoina hän opetti, kuinka tulee aina halata, kun tavataan. Hän opetti rukoilemaan ja kiittämään arkisista asioista. Hän opetti välittämään maailman ihmisistä. Ja enkelit näkyivät joka asiassa. Kun myöhempinä vuosina kävin hänen luonaan kylässä, hänen talonsa oli täynnä kauniita enkeleitä. Silloin en millään voinut tajuta mistä oli kyse. Mutta hänen oppinsa upposivat minuun ja olen ottanut ne omakseni. Nyt kun tapasin hänet messuilla, moni asia kolahti paikalleen. Tajusin, että hän on Valon ihmisiä. Minun nuoruus iässäni, kun tarvitsin johdatusta oikeaan, hän oli oppaanani. Hän näytti minulle rakkauden tietä ja olen todella kiitollinen, että hän oli opettajani. Hänenkään polkunsa ei ole ollut helppo, mutta siksi arvostankin häntä entistä enemmän <3 Sattumaa... nääh en usko sattumaan ollenkaan. Hän oli minun ihmisenkelini, oppaani elämän koulussa. Kiitos hänelle <3 Ens vuoden messuilla nähdään taas.


Tahtoisin kuitenkin tässä välissä muistuttaa, että jos luette ja seuraatte jotain ohjaajaa, kirjoittajaa, "gurua", poliitikkoa tai ihan mitä vain. Ja ihan sama mihin asia liittyy, mutta otetaan esimerkiksi hyvinvointi. Jos seuraatte jotain hyvinvointiin liittyen, muistakaa kyseenalaistaa asioita. Muistakaa käyttää omaa maalaisjärkeä, omaa tietoa ja luottakaa omaan vaistoon. Kaikkea sanomaa ei tule niellä noin vaan ja uskoa. Ystäväni sanoin pureskelkaa tieto hyvin ja miettikää toimiiko se kohdallanne. Maailmassa on niin paljon tietoa ja "muka tietoa", niin ennekuin uskotte asioihin, ottakaa lähteistä selvää ja selvittäkää onko tieto sellaista, joka uppoaa teihin. Nyky maailmassa syötetään tietoa joka tuutista ja tutkimuksia on tehty miljoonia. Mutta muistakaa selvittää lähteet ja faktat, jos tuntuu, ettei tieto tunnu teistä oikealta. Luottakaa omaan tuntemukseen. Millainen tutkimus ja millä pohjalla ne on tehty, ovat aika tärkeitä. Sekä kaikkea opettamaa ei kannata noin vaan sisäistää. Joskus toisen tuntemus ei ole tiedon väärti. 
Tähän asiaan on törmätty useasti ja kun esittää eriävän mielipiteen, tulee huutia. Kaikki väitteet ja faktat tulisi kestää päivänvalon ja eriävän mielipiteen. Sitten yhdessä selvitetään asiallisesti, kumpi on oikeassa vai onko molemmat oikeassa. Jos ei kestä, silloin tietää, että asia on mätä ja siellä on takana jotain muutakin, kuin vain opetus. Tämä korvan taakse, niin mennään pitkälle <3


Tämän asian haluaisin vielä jakaa kanssanne. Tosiaan menen elämässäni kovasti eteen päin ja ihmissuhdekuviot vaikuttavat nyt enemmän kuin hyvältä. Elämä hymyilee. Maanantai aamuna minun puhelimeni soi jo hyvin aikaisin. Minun paras ystäväni ja kaksoisliekkini/sielunkumppani soitti. Juttelimme tovin. Hän halusi tehdä pilaa ja herättää minut ajoissa ylös, kun tiesi, että olin valvonut edellisenä iltana myöhään. Mutta kertasimme kuulumiset viikonlopulta ja toivotimme mahtavaa päivän jatkoa. Hän sai temppunsa onnistumaan ja heräsin aikaisin ylös. Ehdin välissä jutella ystävättäreni kanssa ja sitten puhelimeni soi taas. Toinen läheinen ystäväni soitti minulle. Olin edellisenä iltana yrittänyt soittaa hänelle, koska halusin purkaa sydäntäni hänelle. Joten hän soitti takaisin ja saimme käsiteltyä asioitani sekä hänen asioitaan ja suunnitelmia. Sitten toivotimme mahtavaa uutta viikkoa puhelun päätteeksi. 
Tämän jälkeen keitin teetä ja tulin miettineeksi, että kuinka onnekas olen, kun he ovat elämässäni ja edelleen minun parhaita ystäviä ja voih niin rakkaita, kyseessä on kuitenkin kaksi eksääni. Minun ja eksieni kuvio ja meidän välinen rakkaus ja yhteisymmärrys on aika harvinainen. Varsinkin lähipiirissäni ja jopa Suomessa. En tunne ketään toista, joka on eksiensä kanssa vielä yhtä läheinen kuin mitä minä olen. JA kyllä, OLEN SAANUT KUULLA PALJON. En ole normaali ja vähintäänkin idiootti, kun vielä kaveeraan heidän kanssa. Olen jopa kuullut teorian, että rakkauteni heihin ei ole ollut oikeaa, koska voin olla vielä heidän ystävänsä. Monenlaista olen kuullut, mutta kukaan heistä ei ole elänyt minun/meidän tarinaa. He eivät voi tietää, kuinka rakkaita he minulle ovat olleet. Ei ikinä. Itse näen asian toisin päin. Olen meistä jopa ylpeä. Olen niin varma, että me kaikki olemme ihmisen näkemän käsityksen yläpuolella. Molempien kanssa olemme todenneet, että rakkautta on ja paljon, mutta meidän elämän polut syystä tai toisesta tuli erkaantua. Me rakastimme toistemme vapaiksi, molempien kanssa. Toisen kanssa tiedämme, mitä me olemme toisillemme suuremmassa kaavassa kuin tässä elämässä ja toisen kanssa tiedämme, että meitä sitoo rakkaus ja välittäminen toisiimme. Miksi luopua jostakin niin kauniista?!? Kuten aikaisemmin olen kirjoittanut. Rakkaus voi pysyä, se ei ole keneltäkään pois, mutta se muuttaa muotoa. Sen elämäntilanteen mukaisesti. Olemme varmaan kaikki hyvin vanhoja sieluja, koska olemme niin samoilla aalloilla ajatusten kanssa, kummankin minun parhaiden ystävien kanssa sekä nykyisen miesystäväni. Oikeasti jännäsin kertoa hänelle, että tiedätkö. Minun kaksi parasta ystävääni ovat minun eksiäni. Alku järkytyksen jälkeen, juttelimme, ymmärsimme ja luotamme. Hän on niin parasta mitä minulle voi tässä hetkessä, tässä elämässä tapahtua <3 Tulevasta ei voi koskaan tietää, mutta meidän rakkaus on tällä hetkellä niin lujaa ja liikkuu omissa taajuuksissa, että olen ymmärtänyt tällä miehellä olevan suuri osa minun tätä elämääni. Kuinka suuri, se selviää ajan kanssa. Parasta on, että molemmat parhaat ystäväni ovat onnellisia puolestani. Voin kohdata tulevaisuuden turvallisin mielin elämä täynnä monenlaista rakkautta.
Mutta minun pointti on, että jos jotku sanovat, että valintasi ovat vääriä. Kuviosi ovat outoja. Ystäväsi ovat epänormaaleja tilanteeseen nähden, oli se sitten millainen hyvänsä. Muistakaa, että se on taas sitä teidän omaa elämää ja muut eivät voi sanoa mikä on oikein ja mikä ei. Te tiedätte totuuden. Jos olette ONNELLISIA ja ystävien ja rakkaiden välillä on KUNNIOITUS, kaikki on hyvin. Se on elämää suurella sydämellä <3 

Rakkaus on niin paljon suurempaa kuin viha <3


Tässä teille kuunneltavaksi Pentatonixin mahtava versio John Lennonin Imagine- kappaleesta. Minulle tämä kappale on aina kuvastanut kuin suurta rukousta. Toiveesta, kuinka tahtoisin asioiden olevan. Tämän kappaleen avulla voisimme rukoilla Jumalalta, Mestareilta, Enkeleiltä ja muilta Valon Oppailta Valoa ja Rakkautta tähän maailmaan. Jotta huominen olisi taas askel parempaa tulevaisuutta.


Leppoisaa ja ihanaa kevättä. Muistakaa retkeillä luonnossa ja nauttia elämästä. Kohta on taas kesä <3

Rakkaudella
Hanna Ari






maanantai 20. helmikuuta 2017

Minä Olen - Messut


Messu tunnelmaa.

Elämä on ihanaa! Eikö vain. Olin ihanalla lomalla meidän rakkaassa Etelä Suomessa ja pitää sanoa, että NAUTIN! Nautin niin täysillä. Ihania, rakkaita, valovoimaisia ja välittäviä ihmisiä. Heitä oli paljon ja osan heidän kanssaan sain viettää mitä ihaninta aikaa yhdessä <3 Ajatuksena oli nyt jakaa mahtavia kokemuksia reissusta ja tunnelmia messuilta. Seuraavassa kerron ajatuksia ystävyydestä ja sellaisista ihmeellisistä asioista. Mutta nyt parhaat ja antoisimmat palat messuilta, niitä asioita, jotka jäivät minulle takataskuun!

Ensinnäkin messuille saapuminen jännitti ja oli sellainen aivan ihana höyhenen kutkuttava polte päästä sinne. Ensimmäisenä ajatuksena oli, että pitää päästä hyvälle paikalle kuuntelemaan Anu Wyskieliä. Kun tulin oikean oven taakse, huomasin suuren jonon, kun porukka odotti, että ovet avautuisivat. En ole aikaisemmin käynyt Finlandia talossa, joten hiukan jännäsin kuinka suuret salit niissä on. Kuinka perälle joudun. Mutta kun ovet avautuivat, huomasin, että Finlandia-sali oli suuri sali, jossa kyllä paikkoja riitti ja sain toivomani hyvän paikan. Tarpeeksi lähellä, jotta kuulin ja näin selkeästi ja pystyin aistimaan hänen energiansa. Mutta en kuitenkaan ihan etupenkillä, jotta niskani ei kärsisi lavalle kattoessani. 
Anun aiheena oli Elämäntehtävä. Muistan tunteen, kun vain hämmästelin, että siinä se nainen nyt on. Jota olen vuosia youtubesta kuukausittain seurannut ja jonka puhe, eleet ja ääni olivat jo kuin tutun ihmisen. Hän otti heti kuulijansa haltuun ja lumosi sillä itsevarmuudella, rakkaudella, esimerkillä ja lämmöllä meidät kaikki. Ensiksi hän kävi pikaisesti läpi kuka hän on ja mikä hänen tarinansa on. Sitten hiljennyttiin hiukan ja pyydettiin omat enkelimme sekä elämäntehtävä enkelit luoksemme hänen luennon ajaksi. Se oli niin mieletöntä ja tunsin kuinka ihokarvani nousivat pystöön ja kuinka oma Suojelusenkelini Hercules tuli luokseni. Se mikä siitä seurasi oli hienoa. Tiesimme molemmat kuinka iso juttu se oli, että näimme Anun viimeinkin, ja teimme sen yhdessä. Elämäntehtävä on suuri käsite ja Anulla oli siitä vaikka kuinka paljon sanottavaa, mutta kokoan tähän ne merkittävimmät asiat, jotka mieleeni jäi.

Elämäntehtävä - Anu Wyskiel
-Atlantiksen aikoihin, elämäntehtävä oli itsentä toteuttamista. Se ei ollut työtä, vaan se oli oman osaamisen luomista. Silloin elettiin täydellä sielulla sitä tehden, missä kukakin oli taitava. Atlantiksen jälkeen se arvokas ja rakas aika, on vaihdettu raatamiseen rahan eteen. Aika on ikäänkuin muuttunut rahaksi.
-Meillä kaikilla on oma elämäntehtävä. Aina se ei ole leipätyötä, vaan se voi olla jotain hyvin yksinkertaista ja arvokasta. Esimerkiksi, olet loistava kuuntelija ja ihmiset haluavat tulla lähellesi ja avautua sinulle, koska sinulla on läsnäolon ja kuuntelemisen taito. Tai elämäntyö voi olla villasukkien kutominen muille. Rakastat kutoa ja samalla lämmität lähipiirin ja muiden jalkoja. Arvokasta työtä.
-Tavoitteena olisi, että kaikki voisivat tehdä omaa elämäntehtävää jopa ihan leipätyönä. Ja se on mahdollista, kun on avoin, antaa asioiden avautua sinulle ja näyttää polkuja ja linkkejä, kuinka elämäntehtävä voisi olla työ sinulle.
-Elämäntehtävä ei ole salaisuus tai mysteeri, vaan se olet sinä. Se on sinun itsesi toteuttamista. Parhaimmat johtolangat omaan elämäntehtävään ovat unelmat. Unelmat eivät ole sattumia, kaikki me unelmoimme jostain jostakin syystä. Tutki ja tunne se unelman kipinä ja sieltä ne ovet alkavat avautua. Elämäntehtävän tunnistaa sellaisesta kipinästä ja vahvasta tunteesta, joka tulee sinusta itsestä. Se ihan hehkuu sisälläsi ja tiedät, että tämä tekisi sinun onnelliseksi. Sitä sinä haluat tehdä. Kuuntele ja luota siihen kipinään.
-Elämäntehtävän löytämisen ja toteuttamisen kanssa ei tarvitse painia ja pohtia yksinään. Enkelit auttavat. Enkelit auttavat aina, mutta teidän pitää vain pyytää heiltä apua. He eivät voi toimia omin päin. He tarvitsevat sen pienen hiljaisen pyynnön, että auttakaa. Hiljaa mielessä tai ääneen sanottuna, enkelit kuulevat kyllä. Voit ajatuksin tai ihan jutella ja kertoa enkeleille mitä toiveesi ovat ja missä tahdot apua. He auttavat kyllä ja ihan palavat innosta, että pääsevät auttamaan.
-Arkkienkeli Mikael on suurin elämäntehtävä enkeli. Häneltä kannattaa aina pyytää apua, koska Arkkienkeli Mikael auttaa sinisellä liekillään poistamaan pelkotiloja ja auttaa keräämään itseluottamusta. ELÄMÄNTEHTÄVÄ VAATII YLEENSÄ AINA HYPPÄYKSEN. Pitää uskaltaa päästää vanhasta tutusta ja turvallisesta, vaikka vakityöstä, ja aloittaa alusta kuunnellen oman sisimmän ääntä. Enkelit auttaa ja Mikeal varsinkin. Pitää vain uskaltaa luottaa ja hypätä. Niin Anukin teki eikä ole kertaakaan katunut.
-Arkkienkeli Rafael on vihreällä liekillään erityisesti valotyöntekijöiden auttaja. Jos tiedät, että haluat sisällyttää työhösi valotyötä, niin Rafael on omiaan auttamaan siinä. Rafaelin spesiaalia on auttaa rahan ja yrityksen perustamisen ja sellaisten asioiden kanssa. Joten rohkeasti muista pyytää Rafaelin apua.
-Ihana Arkkienkelimme Samuel vaaleanpunaisella liekillään auttaa meitä elämäntehtävässä rakentamaan rakkautta itseemme. Se, että uskomme itseemme ja rakastamme itseämme, auttaa meitä luomaan hyvää juurikin meille itsellemme. Samuel auttaa luomaan valolla, ilolla ja rakkaudella. Se on hänen viestinsä meille; Luo ilolla ja rakkaudella. Hän on meidän tukenamme.
-Meillä on mahdollisuus valita olemmeko elämässämme uhri vai luoja. Uhri tyytyy elämäänsä ja toteaa, että elämä vain tapahtuu. Elät tehdäksesi työtä rahan eteen. Ja elämässäsi asuu pelko. 
Luojana, sinulla on kyky muuttaa ensin oma sisin ja elämäsi ja lopulta muuttaa maailmaa ympärilläsi suuremmassakin mittakaavassa.
-SINÄ OLET OMAN ELÄMÄSI LUOJA! OLE LUOJA!- Anu Wyskiel

Luennon aikana teimme elämäntehtävä meditaation ja siitä mahtavasta energiasta huokuen sain aivan mielettömän ihania ja mielenkiintoisia ideoita omaan elämäntehtävääni liittyen, joita aion työstää kovastikki. Luento oli siis mahtava ja auttoi minuakin. Vaikuttavaa ja syvästi kiitollinen, että sain olla läsnä.

Anun uusin Enkeliviesti ja meditaatio Helmikuu 2017! https://www.youtube.com/watch?v=h7jtauDtbhQ

Rakkautta ilmassa.

Anun jälkeen kävin kuuntelemassa luennon, jonka piti Tim Whild. Alkuperäisenä tarkoituksena oli, että Diana Cooper olisi tullut messuille, mutta hänen sairastuttuaan Tim tuli tilalle. Tietenkin olin hiukan pettynyt, kun Diana ei ollut paikalla, mutta onneksi hän oli paranemaan päin, kuten Tim kertoi. Tim on Dianan hyvin läheinen ystävä ja he ovat yhdessä kirjoittaneet kaksi kirjaa. Oli todella mielenkiintoista kuulla, kuinka Tim ja Diana olivat tutustuneet ja kuinka elämänpolut olivat johdatteneet heidät yhteen, tekemään luovaa yhteistyötä. Tim on elämä esimerkki siitä, kuinka elämän erilaiset kiemurat kuljettavat kohti jotain... nöyränä kun niitä kulkee, niin elämä tuo eteen mielenkiintoisia asioita ja kiitosta. Hän oli hyvin leppoisa, huumorintajuinen ja mukava mies ja häntä kuunnellessa tajusi sen, että pitää olla avoin elämälle ja pitää olla avoin itselle. Elämä kyllä kantaa. Vaikka välillä olisi kuinka hankalaa hyvänsä, niin pitää luottaa. Pitää luopua asioista, jotka ei palvele ja pitää vain nöyränä luottaa. Pyytää enkeleitä ja yksisarvisia avuksi ja antaa elämän johdattaa.
Häntä kuunnellessa tajusin sen, että murheet eivät johda mihinkään. Varmisteleminen ja itsensä valmistaminen johonkin, ei johda mihinkään... jos aina vain varmistaa ja valmistaa itseää, tajuaa, että aika loppui ja sitä jumittaa siinä samassa koko loppuelämän. Tänne on tultu elämään, kokemaan ja toteuttamaan itseään ja luottamaan siihen sisäiseen hulluuteen, joka meistä kaikista löytyy. Koska se mikä tästä elämästä seuraa meidän mukana toisiin elämiin/ulottuvuuksiin ei ole materia tai pelko ja sellainen varovaisuus elämään. Meitä seuraa se sielun nälkä ja kaikki ne opitut opit ja elämän kokemukset, jotka on eletty täydellä sydämellä. Kaikki muut ovat karmallisia oppeja, jotka löytyvät seuraavassa elämässä taasen eikä silloin pääse omalla polullaan etiäpäin.

Timillä oli hauska ja ytimekäs jopa helppo luento, joka sai tajuamaan ja ainakin minut pohtimaan elämän asioita. Pyytäkää enkeleitä ja yksisarvisia arkeenne ja luottakaa tunteisiin, niihin mihin ne vie.

Tuliaiseni messuilta itselleni.

Sitten vähän kuin puolivahingossa eksyin Kylli Kukk luennolle ja tästä luennosta olen eniten kiitollinen, koska Kylli oli se joka kosketti minua henkilönä kaikista eniten näillä messuilla. Kuten sanotaan, mikään ei ole vahinko. Kaikki on tarkoitettu ja oli selvästikkin tarkoitus, että eksyin Kyllin luennolle. Hänen aiheensa oli: Uskalla elää ja kukoistaa - lempeys lääkkeenä.
Tällä hetkellä hävettää myöntää, että en juuri Kylliä tuntenut ennen messuja. Nimen olen kuullut ja osannut yhdistää sen joogaan, mutta siinä kaikki. Ensinnäkin katsoin, että Wauuu mikä nainen ja mikä kroppa... Hän on sellaisen naiseuden esikuva. Mehevä ja lempeä, jolla on huumoria elämässä. Kyllin luento oli arkipäivän asioita pullollaan, mutta niistä ei vaan muista pitää huolta. Tapa ja into jolla hän niistä kertoi, oli tarttuvaa ja sai oikeasti ajattelemaan ja rakastamaan itseä. Tässä hänen luennostaan mieleenpainuvimmat kohdat:
-Elämä on ihanaa. Muista aina kukoistaa ja ottaa asioita elämässä kevyesti. Ihan niinku enkelitki. Rinta rottingille ja ole ylpeä oma itsesi.
-Nauti hetkestä ja elämän menosta. Tutkaile ympäristöä rauhassa ja ihastele, ei ole kiire minnekään. Nykyään harrastuksista on tullut suoritus ja näyttämisen keino muille. Harrasta itsellesi ja rakasta sitä mitä teet koko kropallasi. Muista halata itseäsi ja kehua itseäsi peiliin katsoessasi. Olet ainutlaatuinen ja ei ole ketään niinkuin sinä.
-Älä käytä kiristäviä vaatteita, se lisää stressiä. Kiristävät farkut ovat sisäelimillesi sama asia, kuin jos pomosi ottaisi sinua kurkusta kiinni, kun tulet töihin ja päästää sitten irti kun työt on tehty. Rakasta kroppasi jokaista osaa ja pukeudu hellästi, kroppaasi syleileviin asuihin.
-Muista tutustua omaan kroppaasi, se on ihmeellinen asia. Opi tietämään miten veret kiertää kehossasi. Opi tietämään mistä kakka tulee. Opi tietämään selkärankasi ja kuinka pitää siitä huolen. Selkä on meille niin tärkeä, joten hoivaa sitä. Voimistele edes ihan pikkuisen joka päivä.
-Murheet eivät kuljeta etiäpäin. Opettele ajattelemaan positiivisesti. Rakasta itseäsi, omaa vartaloasi ja pidä itsestäsi huolta.
-Luennon aikana Kylli soitatti meille Robbie Williamsin kappaleen I love my life. Meidän piti tanssia laulun ajan, irtautua estoista ja antaa kropan heilua ja laulaa yhdessä kertsi. Tämä kappale on meille. Love my life!!!! Hän neuvoi, että aina kun kuulet hyvän kappaleen, ei muutaku äänet isolle ja kroppa heilumaan. Elämä on ihanaa <3

"Ajattle miten siistiä, että sama Luoja, joka loi vuoret, valtameret ja linnunradat, ajatteli, että maailma tarvitsee myös yhden sinunlaisesi."
"Kehosi on sielun soitin ja se on teidän, jotta soittaisitte suloista musiikkia."

Hänen luentonsa oli jotain sellaista, jonka pitää vain kokea. Luennon lopussa harmittelin, ettei veljeni ollut minun mukana, koska tiedän, että hän olisi kans tykännyt Kyllin luennosta. Mutta Kylli tuli elämääni jäädäkseen ja tiedän, että hänellä on minulle vielä paljon annettavaa. Kiitos Kylli Kukk. 
Lisää hänestä osoitteessa: http://jooga.fi/
Ja tässä fiilistelyä ja rakkautta: Robbie Williams Love My Life

Auringosta saa niin paljon voimaa.

Luentoja ois ollut vielä joitakin, joita jakaa, mutta viimeiseksi jaan kokemuksen henkilöltä, johon ihastuin myös ihan tosissaan messujen aikana. Hänen luentonsa oli viimeinen, jonka kävin kuuntelemassa, enkä ollut aikaisemmin hänestä kuullut. Tony Dunderfelt - Rakkaus ja seksuaalisuus henkisenä kasvuna.
Se tapa, jolla Tony luennon piti oli mitä mainioin. Nauratti ja oikeasti nautin siitä, että hän puhui asioista oikeilla sanoilla ja ei häpeilly yhtään. Maailman luonnollisin asia kuten rakkaus ja seksuaalisuus... hänellä oli oikea ote asiaan. Hän aloitti sillä, että totesi nyt olevan huippu hyvä aika rakastaa. Ihmiskunnan historiassa juuri nyt on rakastaminen helpointa.
Kuten hän totesi, nykypäivänä seksuaalisuus vyöryy meille jokaisesta tuutista. Se on joka puolella ja kaikkialla. On meidän tehtävä olla rohkeita ja selvittää ja selventää mistä on kysymys. Kautta historian on seksuaalisuutta peitelty, hävetty, tuomittu ja varsinkin naisten osalta tehty mahdottomaksi toteuttaa. Nyt on tasavertaisuutta saatu tuotua eteenpäin ja annettu rakkaudelle tilaa hengittää monenlaisissa parisuhdemalleissa ja seksuaalisuus saatu pois piiloista. Meillä on kaikki tietotaito käsitellä asioita, joten ei oteta takapakkia, vaan ohjat omiin käsiimme. Rehellisyys ja terveellinen ote ja suhtautuminen seksuaalisuuteen on juuri nyt oikea kasvatusmalli itsellemme ja muille. Rakkaus on ihana asia. Ja meillä ihmisillä on ihmisseksiä. Ei kalaseksiä. Joten puhutaan asioista oikeilla sanoilla.
Hän pohti mitä rakkaus on. Se sisältää kolme rakkauden aurinkoa; Läheisyys, Vetovoima ja Seksi. Kaikilla näillä auringoilla on tärkeä tehtävä rakkaudellisessa parisuhteessa. Jos yksikin näistä auringoista puuttuu tai on vähemmällä käytöllä, rakkaus ei ole enään parisuhderakkautta, vaan puuttuvasta auringosta riippuen, jotain muuta rakkautta.
 Nykypäivän parisuhteissa useimmiten Läheisyys jää vaille huomoita kiireisen arjen keskellä. Jos pitemmällä ajalla sitä ei hoideta kuntoon, on parisuhteen rakkaudessa ongelmia, vaikka muut auringot olisivatkin käytössä. Puolisolle ei tulisi puhua kädet puskissa, vaan olla avoin, vaikka olisi asioista erimieltä, aina tulisi oma puolisi kohdata avoimena ja muistaa läheisyys ja kuunnella. Olette kaksi eri ihmistä, jotka haluavat toisilleen antaa ja saada läheisyyttä.
Kun läheisyys tuntuu sydämen alueella, tuntuu Vetovoima sukupuolielinten tasolla. Vetovoima on se kipinä ja liima, joka pitää pariskunnan yhdessä ja erottaa suhteen ystävyydestä. Erimielisyys ja erilaisuus lataa jännitettä eli intohimoa, joka on rakkaudellisessa parisuhteessa välttämätöntä. Mutta joskus liialliset erimielisyydet johtavat eroon ja silloin ei ole hoidettu suhteessa läheisyyttä.
Seksi kuuluu parisuhteisiin. Koskettelu, suutelu ja toisen tunteminen vahvistaa parisuhderakkaudessa Läheisyyttä ja Vetovoimaa. Hyvän seksuaalisen kokemuksen kautta voi parantaa itseä ja vahvistaa elämänhalua. Se on energisoivaa ja parantavaa. Rakkaudellisen parisuhteen seksuaalisuus on pyhää maailman luomista.
MUISTAKAA AINA HOITAA KAIKKIA AURINKOJA PERISUHTEISSA! - Ne kaikki ovat yhtä tärkeitä.

Tonyyn voi tutustua paremmin hänen sivuillaan; https://www.iloiseksi.fi/  suosittelen.

Hänen luentoonsa oli hyvä ja ihana päättää messut. Hymy korvissa asti, paljon uutta oppineena ja ihana kipinä rinnassa. Elämä tosiaan on ihanaa <3

Enkelit muistuttavat olemassa olostaan monin tavoin.

Mutta siis kaikki hyvä loppuu aikanaan ja ensi vuonna uudestaan. Silloin otan veljeni ja äitini mukaan messuilemaan <3 Ihan varmasti. 
Muistetaan rakastaa, elää ja varsinkin rakastaa itseämme <3 Kaikki lähtee meistä itsestämme ja ollaan avoimia meidän unelmille ja elämänpoluille sekä pyydetään rakkailta enkeleiltä apua ja tunne Valo-auttajien läsnä olo! <3

Ensi kertaan. 
Suurin halein,
Hanna Ari



keskiviikko 25. tammikuuta 2017

Unet!


Ihan ensiksi on pakko todeta, että päivät etenevät niin lujaa vauhtia, ettei itsekään perässä pysy. Elämme jo loppukuuta tätä uutta alkanutta 2017 vuotta. Niin sekin vain on lähtenyt käyntiin. TV:n puolelta tänään alkaa kaksi ohjelmaa, joita olen odottanut innolla; ensin 90-luvulla suosikki ohjelmiani oli Gladiaattorit ja tänään alkaa uusinnat. Sekä innostuttaa ja pelottaa, että onko se enään niin hyvä kuin silloin. Mutta pakko ottaa selvää :) Toinen jota olen odottanut on Yökylässä Maria Veitola. Tykkäsin niin kovasti ensimmäisestä kaudesta, joten odotan innolla tätä uutta kautta. Jotenkin niin hirmun rehellinen ohjelma ja sitä tajuaa, kuinka julkisuuden kasvotkin ovat ihmisiä omassa arjessaan. Ja tietenkin jo aikaisemmin alkoi ohjelma Haapasalo ja kaverit. Ville Haapasalo on niin mainio persoona, että monesti oon pohtinut, että olisi mainiota joskus viettää hänen kanssaan aikaa ruokailun ja kahvikupposen äärellä ja vain jutella. Aivan ihana ihminen ja hänen ohjelmiaan olen seurannut jo usean vuoden ajan eikä tämäkään tammikuussa alkanut helmi ole tuottanut pettymystä.

Molemmissa sarjoissa sekä Veitolan että Haapasalon, astutaan pintää syvemmälle ihmisen elämään ja kohdataan ihminen ihmisenä ja heidän saavutuksia kunnioittaen ja katsotaan, kuka ja mikä on saanut nämä ihmiset tekemään niin. Mikä teki heistä heidät?! Minusta se on kaunista ja Suomessa pyrimme nyt siihen, että ymmärrämme ja yritämme kunnioittaa kaikkia. Olemme kaikki Luojan luomia ja meillä on täällä joku tehtävä ja opetamme muita. Yritämme löytää sitä hyvää meistä kaikista. Se on todella kaunis ajatus, kun samaan aikaan lätäkön toisella puolella tapahtui tämä hyvin kuuluisa presidentin vaihdos ja istuva presidentti on nykyään Trump. Olen yrittänyt ajatella, että näin kuuluukin käydä, ei ole sattumia. Mutta hirmun vaikeata lukea uutisotsikoita hänen ihmeellisistä valinnoista ja sopimusten kirjoittamisista. Kuinka hän unhoittaa hyvät käytöstavat vaimoansa kohtaan julkisissa tilaisuuksissa ja mitä kaikkea muuta... Ei hyvää ilman pahaa, niinhän sitä sanotaan. Nyt vain odotamme milloin se kaikki hyvä muutos tapahtuu tai se jokin, miksi isosta TV persoonasta, business miehestä tuli presidentti. Saako kansa sitä mitä he halusivat häntä äänestäessä? Mielenkiinnolla jäämme odottamaan mitä vuosi tuo tullessaan. Mutta siis vaikka on vasta 25.päivä tätä vuotta, paljon on jo tapahtunut.

Se miksi Suomelle tämä vuosi on merkittävä, on tietenkin se, että rakas Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Ja sitä juhlistetaan koko vuoden ajan tavalla jos toisella. Tapahtumia varmasti riittää ympäri vuoden. Viime lauantaina ovet aukaisi Kemin Lumilinna. Sielläkin teemana on Suomi 100 vuotta. En ole vielä käynyt katsomassa kuinka kaunista siellä on, mutta tarkoituksena on ensi kuun lopussa siellä mennä käymään. Eli jos teillä on vaan mahdollista, niin käykää katsomassa miltä tämän vuoden Lumilinna näyttää. Se on varmasti hieno.  9.4.2017 asti on aikaa siellä käydä katsomassa, joten kannattaa ehdottomasti. Itse olen päättänyt käydä mahdollisimman monessa eri 100-vuotis tempauksessa mukana, joten saa nähdä mitä kaikkea sitä tuleekaan nähtyä. :)


Mutta nyt itse aiheeseen, joka minulla oli mielessä. UNET! Onko teillä sellaista tiettyä unta, jota te näette aina silloin tällöin, mutta se on aina sama. Ainakin 80% unen kulkua on aina sama. Saattaa olla vuosi tai kaksikin välissä, ettette näe sitä unta, mutta sitten se taas yksi yö ilmestyy teille. Onko teillä sellaista? Minulla on. Ja se ei ole mikään mukava uni, tunnetila on aina yhtä sekava, itkuinen, paniikinomainen ja jopa ällö. Mie näin sen unen taas tässä jokin aika sitten ja olen yrittänyt kovasti kysyä, että miksi. Lyhykäisyydessään unen kulku on se, että elelen ihan normaali arkea mun elämässä, mutta alan tuntea kuinka minun hampaat alkavat liikkua. Yhä useampi hammas alkaa liikkua ja menen paniikkiin siitä, että tippuvatko hampaani jostain syystä. Sitten hampaat alkavat murentua ja kohta suuni on täynnä hammasmurua ja tippuneita hampaita ikenet täynnä koloja. Itkien syljen veren sekaista hammasmurskaa pois suustani ja mulla on unessa tunne, ettei kukaan auta minua. Sitten se loppuu aina kuin yllättäen siihen, että paniikissa syljen suutani tyhjäksi. Ja uni on niin todentuntuinen, että kerran heräsin itkien ja piti kielellä tunnustella, että onko minulla hampaita. Onneksi kuitenkin joka kerta olen herättyäni löytänyt hampaat suustani. Uni on kuitenkin hiukan pelottava ja jännä... Enkä edelleenkään tiedä, miksi näen sitä ja onko jokin asia mitä minun pitäisi ymmärtää. Unikirjoista ei juuri ole ollut apua eikä missään puhuta hammasmurskasta.

Muistan kuinka äitini on kertonut jo vuosia, että hän näkee unta aina silloin tällöin ja se on aina sama. Nyt en ole hetkeen kuullut hänen mainitsevan unesta, mutta olen ollut ihan pikku tyttö, kun äitini on kertonut siitä ensimmäisen kerran. Hänen unessaan hän on katsomassa jotain tosi isoa taloa, joka on hiukan vanhempi talo, mutta se on iso ja siitä löytyy useita huoneita ja siinä on myös iso piha. Ja äiti rakastaa sitä taloa ja miettii unessa, että tulisiko hänen muuttaa sinne. Unessa ollaan mukana myös me lapset. Kauan aikaa hän on luullut, että voittaa vielä joku päivä paljon rahaa ja ostaa kaupungin laidalta maatilaa muistuttavan alueen, jossa on iso talo. Luulen, että hän vieläkin uskoo ja toivoo sitä. Mutta hyvin mielenkiintoista, että hän näkee sitä unta.
Ja nyt en ole ihan varma muistanko tarkkaan, mutta minusta tuntuu, että pikkuveljenikin näkee sellaista unta ja siihen liittyy hampaat... pitääpä kysyä häneltä asiaa uudestaan.

Kuitenkin nämä unet ovat mielenkiintoisia ja ne seuraavat läpi koko elämän. En ole löytänyt vielä kirjallisuutta, joka käsittelisi unia, jotka seuraavat pitkän elinkaaren mukana ja ennenkaikkea että mitä ne tarkoittavat. Minulla kiinnostaa kovasti, miksi hampaani lähtevät. Ja vielä tosi ikävällä tavalla. Onko se muistikuva entisestä elämästä? Onko hampailla joku salainen vihje johonkin? Vai tuleeko niin tapahtumaan? Olisi mukava tietää ja keskustella asiasta jonkun kanssa, jolla olisi ees jonkinlainen hyvä teoria siihen. Jos meidän pitääkin tehdä tai oppia jotain, mutta emme vaan ymmärrä vihjettä. Unet ovat kuitenkin hyvin voimakkaita portteja ja kommunikointi keinoja, joten en vain voi pyyhkäistä asiaa villasella. Toivottavasti jossain vaiheessa tulen ymmärtämään tämän uni mysteerin. Mutta en kuitenkaan toivo näkeväni unta vielä vähään aikaan, koska se on aina yhtä kauheata herätä siitä. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka monella ihmisellä on mukanaan tuollainen vuosia kestävä uniseuralainen ja kuinka he ovat asian tulkinneet. Olisi todella mielenkiintoista.


Vielä reilut kaksi viikkoa Minä Olen-Messuihin. En millään malta odottaa. Tulee todella ihana kuu ensi kuusta. Paljon kaikkea kivaa on tiedossa ja ennenkaikkea pien happi hyppy Oulusta tekee terää! Ja loppukuusta vietän pienet synttärikemut ja voih... kaikkea kivaa! Oikein odotan jo innolla <3

Mitä ihaninta loppukuuta teille ja tutkitaan nyt mielenkiinnolla mitä maailmassa tapahtuu ja mitä meidän omissa elämissämme tapahtuu <3 <3 <3

Kiireisen alkukuun keskellä on hvyä muistaa kuitenkin levätä ja ottaa aikaa itselle ja vaikka meditoida tai joogata <3 Tässä teille juuri täydellistä musiikkia omaan ihanaan aikaan!
 Omaan hetkeen! Nauttikaa <3 Olette rakkaita. Enkeleiden pusuja ja kauniita ajatuksia! Muistakaa rakastaa, se on kantava voima.

Kiss kiss
Hanna Ari

keskiviikko 11. tammikuuta 2017

Uusi vuosi uudet kujeet - 2017!

Kiitos ensinnäkin kovasti todella kivasta palautteesta joulutarinastani. Ajatushan lähti siitä suuresta negatiivisuuden vyörystä, jota kuuntelin jouluun liittyen. Kaupallinen juhla jolloin ällöttävät joululaulut soi joka paikassa ja onko tässäkään mitään järkeä... menis vaan nopeasti ohi. Ja lapset kasvavat isommiksi eikä enään usko joulupukkiin ja ihaniin tarinoihin... ajattelin, että kaikki rakentavat oman joulun. Mutta mitä jos auttaisin hiukan löytämään uudenlaisen ajattelutavan jouluun, ehkä se joulumieli löytyisi jostain. Olisi hienoa, että jokaisesta asiasta ja juhlasta löydettäisiin se positiivinen puoli ja perheet voivat itse rakentaa sen juhlan omalla tavallaan, mutta positiivisesta lähteestä. Minulle joulu on kuitenkin se suurin perhejuhla, jolloin voin nauttia perheen kokoontumisesta yhteen ja kaikki se riemu mikä siitä syntyy. Palautteesta päätellen ainakin muutamat ovat saaneet uudenlaista hohtoa joulunviettoon ja olen todella onnellinen ja kiitollinen. Toivottavasti teillä kaikilla oli ihana joulu. Ja ennen kaikkea HYVÄÄ ALKANUTTA UUTTA VUOTTA!!!! 2017 on viimein täällä ja tänä vuonna tulee tapahtumaan kaikkea ihanaa ja jännittävää. Olen siitä ihan varma. Uusi vuosi on tavallaan myös alku aina kaikelle uudelle. On kuin voisi pyyhkäistä pöydän, laittaa uuden liinan ja alkaa kattaamaan sitä uudella tavalla. Sellainen tunne ainakin minulla on.


Kyllä, isokokoisena naisena olen päättänyt taas laihduttaa ja saavuttaa terveellisemmän elämän. Aina sama juttu - joka tammikuu, MUTTA tänä vuonna olen ottanut siihen ihan erilaisen otteen. Kun kävin viime vuoden keväällä enkelitulkinnassa, siellä tämä rakas mainio ihminen kertoi minulle viestin enkeleiltä, että; "Et sinä siellä kuntosalilla ramppaamalla laihdu, vaan se lähtee sinusta itsestä." Nämä sanat ovat painaneet mieltäni ja olen miettinyt, että mitenkäs sitten. Viime vuoden aikana oli niin paljon vaikeuksia ja ongelma tilanteita, etten ehtinyt edes miettiä omaa laihdutusta, vaan keskityin henkisen hyvinvoinnin löytämiseen ja tulin sinut itseni kanssa. Samoten viime vuonna työn ohella tajusin syvästi itsekin, että minulla on koulutus ja siten tieto taito oikeanlaiseen ravintoon ja kun osaan neuvoa muita, miksi en neuvoisi itseänikin. Laihduttamisessa kuitenkin paljon suurempi merkitys on ravinnolla kuin liikunnalla. Kun veljieni kanssa päätimme taas, että aloitamme tämän ihanan laihdutus haasteen jälleen kerran, päätin itse, että lähden haasteeseen uudella tavalla. Tällä kertaa otan enkelit avukseni ja henkioppaanikin ovat oikein halukkaita neuvomaan ja tsemppaamaan minua. Lähden haasteeseen avoimin sydämin ja kun tammikuun alussa hiljennyin ja pyysin apua enkeleiltä, että mitä teen... sain selkeät ohjeet mitä minun tulisi tehdä näin aluksi. Pienin askelin. Ja minulle kerrotaan, että se kaikki on minun korvien välissä, minä päätän miten tulen onnistumaan. Olen myös ymmärtänyt, että tähän liittyy paljon muutakin, mutta tämän haasteen varrella tulen saamaan lisää tietoa. Niitä odotellessa ja uutta terveellistä elämää kohti. Nyt olen valmis tähän haasteeseen. Joten varotkaa vaan veljet, sisko tulee yllättämään tänä vuonna :D

Eilinen aamu käynnistyi näillä!

Tähän vuoden alkuun riittää juhlittavaa ja tapahtumia! Enään kuukausi ja Minä Olen- messut ovat täällä. Aivan ihana Anu Shi Asta on siellä tavattavissa ja luennoimassa. Ja lukuisia muita joita todella mielenkiinnolla odotan näkeväni ja kuulevani. Onneksi sain itselleni liput messuihin ja kyyditkin järjestyivät!!! Aivan ihanaa. Odotan sitä niin paljon. Toivottavasti mahdollisimman moni teistäkin pääsee käymään tapahtumassa. Varmasti tulee olemaan ihana viikonloppu ihanien ihmisten ympäröimänä ja mahtavissa energioissa! <3 Tässä vielä linkki niiden sivuille:

Eikö ollut muuten hienot pakkaset tässä vähän aikaa sitten. Minun sydäntä lämmitti tieto, että kyllä niitä pakkasia vielä on, vaikka kuten tänään keli on kaikkea muuta kuin tammikuulle tyypillinen. Vaikka itse en kestä liian suuria pakkasia (eikä näköjään autonikaan :D) tykkäsin niistä silti. Minulla on jotenkin niin suuri tuska jääkarhujen puolesta ja jäätiköitten sulaminen on jotakin ihan kamalaa. Se on minulle varmaan siksi niin raskasta, koska itselläni on henkioppaana jääkarhu, joka on seurannut minua jostain edellisestä elämästä. Jotenkin tunnen itsessäni sen hädän ja muutoksen mitä siellä tapahtuu. Ne ovat varmasti minun vanhoja kotiseutuja tai jotain. Hirveän vaikea selittää, mutta henkiopas jääkarhuni oli myös onnellinen ja yhdessä me käytettiin koiriani ulkona ja katottiin kuinka lumi kimmelsi pakkasen kourissa ja kuinka ylväitä ja kauniita puut olivat. Vaikka kylmä meni luissa ytimeen, niin sielua se lämmitti. Uudet pakkaset päälle vain ja sitten kaunista kevättä kohti...


Sitten minun on pakko kertoa, kuinka näillä näkymin yksi pieni toiveeni on toteutunut tai toteutumassa. Olen itse todella huono kokkaamaan. Mielestäni osaan leipoa ihan hyvin, mutta kokkaus taitoja minulla ei juuri ole. Minulta puuttuu se joku viimeinen tatsi siitä, mikä tekee ruoasta hyvää. No siispä olen aina toivonut itsellini kokki miestä. Miestä joka osaa kokata. Nyt kuin taikaiskusta olen löytänyt itselleni varteenotettavan mies ehdokkaan elämääni ja kyllä, hän osaa kokata. Hän on kokki! Nauroin melkein ääneen, kun muistelin kaikkia niitä kertoja, jolloin olen toiveen yläkertaan lähettänyt, että tahdon miehen joka osaa kokata. No nyt viimein sellainen on astunut elämääni ja voi sitä loistetta ja taikuutta mitä hän keittiössä saakaan aikaan!!! Joskus en voi uskoa, että minun keittiössäni valmistuu ihan oikeaa ruokaa, joka vielä maistuu taivaallisen hyvältä :D Ruoka on ihana asia, eikä todellakaan itsestään selvyys, joten muistetaan aina kiittää aterioista, joista saamme nauttia. <3 Tässä laitan teille ihailtavaksi ruoka-annoksia, joista minä sain nauttia uutena vuonna. Afrikkalaisittain tehtyä :)



Muistakaa toivoa, muistakaa kiittää ja muistakaa unelmoida. Mikään ei ole mahdotonta, kaikki lähtee sinusta itsestäsi, kun vain uskallat toivoa ja pyytää apua!!! <3 Enkeleitten rakkautta ja Valon auttajien juhlaa tälle vuodelle teille kaikille <3 Olette tärkeitä, ihan joka ikinen! 

Rakkautta ja haleja, 
Hanna Ari