Tilanteiden hallintaa

Olin ajatellut, että kirjoittaisin blogini aina torstaisin. Se olisi se minun oma hetkeni pysähtyä miettimään, mitä viikon aikana on tapahtunut. No tällä viikolla on ollut niin kiireistä, ettei ole ehtinyt kirjoittamaan. Keskiviikkona oli syntymäpäiväni. Eilen pidin pienet kekkerit perheen ja lähimpien ystävien kesken. Minulta kysyttiin, että miksi pidät pippalot? Ethän täyttänyt edes pyöreitä... Mutta olen aina sanonut, että syntymäpäiväni on aina minun oma spesiaali päiväni ja se päivä, jolloin voin miettiä kuinka onnellisia vanhempani olivat minut saadessaan vuosia sitten. Se on päivä, jolloin minun elämäni seikkailu alkoi vuonna 1987 ja astrologian kannalta se on se päivä, joka määrittelee isolta osin kuka minä olen kellon ajan tarkkuudella. Olen osa suurempaa totuutta. Ja ennen kaikkea tässä maailmassa aina, pienikin hyvä asia, on syy juhlaan. Joten kyllä minä juhlin syntymäpäiviäni joka vuosi. Merkittäviä vuosia isommin ja näitä "perus" vuosia pienemmin ja vaalin jokaista elinvuottani, Elämä on ilon juhla, miksi en juhlistaisi sitä päivää, kun minä astuin elämäntarinaan mukaan. :)

Mutta nyt itse asiaan. 

VOIMAELÄIMENI!!! Minua on kiinnostanut ihan mielettömästi voimaeläimet ja heidän merkityksensä. En ole vieläkään täysin tyydytetty tiedon hanalla näiden suhteen. Yritän, etsin ja opin kokoajan lisää. Sain tietää oman voimaeläimeni ystävien avustuksella ja avaamalla silmäni maailmalle. Se oli ollut edessäni jo kauan aikaa, mutta meni hetki kunnes tajusin sen. NORSU. Norsuja ilmestyi kuvissa, leluissa, taiteessa, televisiossa ja ihan joka puolella, aina kun yritin epätoivoisesti selvitä joistain tilanteista. Ystävättärieni kanssa jutelteltuani tajusin, että kun avaan vain silmäni ja aistini, voin löytää voimaeläimeni ilman turhia tuskailuja. Kun viimein tajusin, että norsu oli seurannut minua elämäntilanteissani tavalla tai toisella, huomasin, että vastaus oli ollut siinä koko ajan. Kun kysyin, että onko norsu minun voimaeläimeni, niin olen saanut vain rauhaa ja rakkautta vastaukseksi. Epätoivoinen fiilis ja miettimiset loppuivat. Norsu on tuonut minulle tilanteiden hallintaa, viisautta, rauhallisuutta, muistia ja varmuutta. Voimaeläimeni huomatessani, minulle tulee vahva ja hyvä olo. 

Minulla on ollut elämässäni tilanteita ja hetkiä, jolloin voimaeläimeni on sekä pelastanut minut, että antanut varmuutta. Esimerkiksi viime vuonna pohdin kovasti, että kuuluuko minun ilmoittautua yhteen kouluun. No ilmoittauduin siihen ja ensimmäinen päivä kun koitti, minua jännitti mennä kouluun kovasti. Sisälle mentyäni pyysin merkkiä, että olenhan tekemässä oikein ja onhan tämä minua varten. Ensimmäisen tunnin aikana luokassa kiersi lista, johon piti kirjoittaa omia yhteistietoja ja merkitä läsnäolo. Minulla ei ollut kynää siinä hollilla, joten pyysin voisiko vierustoverini lainata minulle kynän ja hän antoi minulle kynän, jossa oli norsun kuva. Heti tiesin, että tämä oli toivomani merkki ja kiitin oikein kovasti. Sen jälkeen olin varma, että tämä koulu oli minua varten.

Toinen esimerkki oli viime kesältä, kun lähdin ystäväni kanssa käymään Tallinnassa matkalla. Minun mieltäni painoi pari asiaa ja pohtiin, tuleeko kaikki menemään hyvin. Laivalla kävimme marketissa ostoksilla ja siellä oli mieletön norsu patsas ja sain heti tunteen, että kaikki on hyvin. Reissu kokonaisuudessaankin oli yksi elämäni parhaista, rakkaan ystäväni kanssa. Tarvitsin vain sen pienen varmuuden, että onhan kaikki hyvin ja sitten asiat olivatkin paremmin kuin hyvin.

Kolmas esimerkki on viime lokakuulta. Olin lähdössä bussilla Kuopioon ystävieni kanssa juhlimaan Halloweenia. Minulla on sellainen jännä pelko, että varsinkin pidemmillä matkoilla, en oikein ossaa luottaa toisen ihmisen ajamiseen. On kamala tunne, kun en ole itse ratissa ja määrää matkan tahdin. Myös koko reissu muutenkin jännitti minua, kuinka asiat tulee etenemään ja onhan tämä reissu hyvä idea. Menin bussipysäkille ajoissa odottamaan bussiani ja istuin ulkopenkeille asemalla odottamaan. Katselin hiukan ympärilleni ja näin kuinka istumalleni penkille oli kaiverrettu kaunis kuva norsusta ja tiesin heti, että kaikki tulee menemään hyvin. Se rauhoitti mieleni ja reissu olikin todella onnistunut.

Nämä olivat vain muutamia esimerkkejä, mutta minulle hyvin merkittäviä ja tärkeitä. Rakastan voimaeläintäni ja vaalin hänen apuaan ja merkitystä minulle enkä malta odottaa, että opin lisää :)

Sitten minulla on sieluneläinkin. Se on maitovalas. Sieluneläin oli minulle uudempi tuttavuus, josta kuulin vasta viime vuonna, mutta kun kuulin, että sellainenkin on olemassa, selvensi se todella monia asioita. Ensin mietin, että miten ihmeessä sieluneläimen voi saada tietoon... sitten sain avukseni meditaation, jonka yhteydessä kysyin, mikä on sieluneläimeni. En ikinä unohda sitä hetkeä. Olin todella kauniissa tilassa ja sain näyn ihanan kirkkaasta sinisestä merestä, jossa kaunis valkovalas ui minua kohti ja kuinka se tanssi ja näytti parhaimmat puolet itsestään. Voi että se oli kaunis. Ensin olin hämilläni, että onko sieluneläimeni maitovalas, mutta kun sen tajusin, tajusin paljon muutakin. Olen aina rakastanut maitovalaita ja yleensäkin valaita ja delfiinejä. Muistan kun koulussakin muut olivat heppatyttöjä, niin mie olin delfiinityttö. Olen pitänyt muutamaan otteeseen Facebookin profiilikuvanakin maitovalaan kuvaa, vain koska siitä tuli hyvälle mielelle. 

Sitä on vaikea kuvailla mitä sieluneläin saa tuntemaan. Se on sellaista hyvää oloa. Ihan kuin uppoaisit pumpuliin, jossa on vain niin hyvä olla ja mieli on avoin ja täynnä rakkautta. Kun ajattelen elämää ja ihanaa olotilaa, mieleen tulee aina kuva vapaasti uivista valaista ja delfiineistä ja kaikesta siitä ilosta ja vapaudesta mitä he kokevat. Maailma on avoin tanssiareena, josta on osattava nauttia. Rakastan vettä ja rakastan uimista, varsinkin luonnon vesissä. Se on sitä rakkautta elämään <3 Sieluneläimen kautta, olen oppinut ymmärtämään itseäni.

Tähän loppuun voisin linkata teille mitä ihaninta musiikkia. Olen niin rakastunut tähän artistiin! Nauttikaa: Nahko Bear - Great Spirit <3

Ensi kertaan, eli ensi viikon torstaihin :)

Rakkautta ja enkelien kuiskauksia <3

kiss kiss

Hanna Ari

Vihreän pallon metsästys!

Se on jännä miten valokuvistakin on tullut paljon mielenkiintoisempia nyt, kun on oppinut Enkelipalloista. Ennen nämä pallot olivat häiritseviä virhe otoksia, jotka tekivät kuvista huonoja. Nyt nämä pallot kuvissa ovat mitä ihmeellisimpiä, joita suurennuslasin kanssa kattelee ja kyynel silmäkulmassa pohtii, kuinka valo-olennot ovat olleet läsnä kuvien otto hetkellä.

Minun kuviini alkoi ilmestymään vihreä valopallo, jonka sisällä on kuin salmiakkikuvio. Se on todella vahva ja hyvin energinen. Siitä saa voimaa joka kerta, kun katson sitä. Aloin pohtimaan mikä ihme tämä vihreä pallo on. Kuka kulkee rinnallani? Näytin kuvani ystävälleni, mutta hän ei osannut auttaa. Sitten lähetin kuvat henkilölle, joka piti Enkeli-illan, jossa olin ensimmäisen kerran mukana. Hän ei osannut auttaa muuten kuin, että minun tulisi kysyä kuka tämä on ja luottaa omaan tuntemukseeni. Hyvin epävarmana omista taidoistani, aloin pohtia kuka olisi paras auttamaan edes hiukan. Minua kiinnosti ihan liikaa kuka vierelläni kulkee. Yritin etsiä netistä monenlaisin hakusanoin suomeksi ja englanniksi, josko sieltä löytyisi apua. Vastaan tuli useita erilaisia Enkeli- ja valopalloja, mutta ei yhtään samanlaista kuin itselläni oli. Sitten eräänä päivänä ystäväni antoi minulle lainaan Diana Cooperin kirjoittaman Enkelipallot-kirjan ja sitä lukiessani mietin, voisinko kirjoittaa ja kysyä itse Cooperilta. Ja niinhän minä tein. Etsin muutaman valopallon liitteeksi sähköpostiin mukaan ja jäin odottamaan vastausta.

Vastausta ehdin odotella pari viikkoa kunnes viimein löysin sähköpostistani vastausviestin Cooperilta. En ollut uskoa silmiäni. Viestiini oli vastattu. Hän kertoi, kuten odottaa saattoi, että olen itse paras tietäjä tässä asiassa ja rohkeasti minun tulisi luottaa siihen mitä tunnen. Sitten hän kirjoitti, että uskoo sen vahvasti liittyvän luontoon ja Äiti Maan energiaan. Kuvio pallon sisällä kertoo siitä, että tämä valon olento on aktiivisessa tilassa ja liikkeessä, jolla on hyvin vahvat energiat. Hän myös pohti, että kyseessä voisi olla keiju. Hän sanoi, että minulla on varmasti hyvin vahvat yhteydet luonnon kanssa ja tämä vihreänä pallona ilmestyvä valo-olento haluaa kertoa minulle jotain tai sitten hän vain tuntee syvää läheisyyttä kanssani ja tahtoo auttaa minua rakastamaan luontoa syvemmin. Ohjeeksi hän antoi, että minun pitäisi nauttia luonnossa olosta ja tuntea kaikki energia ympärilläni ja aina, kun tämä vihreä valopallo ilmestyy eteeni, minun pitää muistaa kiittää ja olla onnellinen hänen läsnäolostaan. 

                                                       Ja niin minä olen tehnytkin. <3

Tässä yhteisellä matkallamme olen puhunut hänelle. Olen vaihtanut kuulumisia, ajatuksia ja olen yhdessä pohtinut luontomme meininkiä. Vaikka olen kysynyt, en ole saanut selville nimeä enkä tietoon varmasti kuka hän on. Ahkeran yhteydenpidon avulla, olen oppinut tunnistamaan hänen läsnäolonsa ja vaikka välillä tilanne on saattanut tuntua hassulta, ettei luonto liity tilanteeseen mitenkään, mutta kun olen ottanut kuvan, siellä hän taas oli. Läsnäolon tuntee niin vahvasti, ettei minun enään tarvitse ottaa kuvaakaan todisteeksi siitä, vaan olen kiittänyt hänen läsnäoloaan ja nauttinut hetkestä. Joka kerta minut valtaa rauhallinen ja sellainen voimakas mahtava tunne. Tulee hyvä mieli ja tunne, että elämä voittaa aina. <3

Pieni hetki, elämän henki.

Hiljainen kuiskaus ikuisuudesta,

muistuttaen meitä turvallisuudesta.

Valojen loisteessa hymyillen,

veden äärellä hypellen.

Näkymätön apu tässä ja nyt,

Luojan lahjana syntynyt.

Käsi kädessä, aina yhdessä.

Kerran olin käymässä Kukkolankoskella ja tämä valopallo tuli silloinkin kuviini. Siinä hetkessä keksin tämän pienen runoni. Tästä valopallosta on tullut minulle hyvin rakas ja hyvin läheinen. Ikäänkuin minun salainen ystäväni, jonka läsnäolon minä tunnen, vaikka ympärillä olisi paljonkin porukkaa. Kutsun sitä Luontopalloksi, koska muuta nimitystä en tiedä. Mutta olemme olleet nimitykseen tyytyväisiä :D Tämä vihreä valo-olento on ensimmäisiä ystäviäni Valonpolulta, jonka opin tuntemaan, joten siksi kerroin hänen tarinan teille nyt. Ensi kerralla kerron jostain toisesta Valon ystävästäni. <3

Ensi kertaan.

Lähetän paljon Enkeleitä ja suojelusta rakkaalle ystävälleni <3 Sinä paranet pian!!! <3

Enkeleiden halauksia ja rakkautta kaikille.

Kiss kiss,

Hanna Ari :)

Uskallanko avata oven?

"SPRITUS! Se nimi tuli minulle niin selkeästi. Se tuntuu oikealta." Avaan silmät ja katson ystävättäreni lempeitä silmiä. Sain yhteistyöllämme juuri tietää oman yksisarviseni nimen. Tämän kauniin ja vahvan valo-olennon nimen, jonka läsnäolon usein tunnen aamuisin teetä juodessani. Mikä mahtava fiilis siitä tulikaan.

Tuosta hetkestä on nyt yksitoista tuntia. Aikaisemmin tänään päätin, että alan jakamaan minun totuuttani ja minun ajatuksiani, jotta yksikään, joka on löytänyt saman polun kuin minä, tietää, ettei ole yksin. Ei ole helppoa sanoa ääneen, että uskon Korkeimpaan Valoon, jota myöskin Jumalaksi kutsutaan. Uskon Valon polkuun; Mestareihin, Arkkienkeleihin, Suojelusenkeleihin, Yksisarvisiin, Henkioppaisiin, Henkiin, Keijuihin, Tonttuihin, Voimaeläimiin, Sieluneläimiin, Äiti Maahan ja Astrologiaan. En pysty määrittelemään itseäni mihinkään lokeroon, mutta minulle riittää tunne, että minun on hyvä olla.

Siitä on nyt pari vuotta, kun löysin Enkelit elämääni. Se oli suurien sattumusten sarja. Olen aina pohtinut asioita. Onko olemassa jotain suurempaa kuin me? Voiko olla, että suurin osa maailmasta uskoo Jumalaan, jota ei olekaan olemassa? Voisiko suurin osa planeettamme ihmisistä olla näin pahasti väärässä? Aina minua on mietityttänyt, että voiko tässä asiassa olla savua ilman tulta?!? Rakkaan ystäväni kanssa uskaltauduin avaamaan mieltäni ja hyppäämään kohti tuntematonta ja seurata sydäntä. Lopulta löysimme itsemme Enkeli-illasta, silmät kiinni makaamassa kylmällä lattialla viltin alla ottamassa yhteyttä omaan suojelusenkeliin. Alkuvaikeuksien jälkeen se oli kuin yhtä suurta satua, kaunista tarinaa kohdata oma suojelusenkelini. Oli niin kirkasta ja kaiken sen kirkkauden keskellä näin miehekkäät piirteet ja kasvot, jotka hymyillen tervehti minua ja sanoi pitävänsä minusta huolta. "Olen ajatuksen päässä." hän sanoi minulle ja kertoi nimekseen Hercules. Vaikka varpaat oli jäässä ja sormia paleli, sydän täyttyi suurella rakkaudella ja tunsin kuinka pakostakin hymyilin. Kun lopulta aukaisin silmäni ja kokoonnuin muiden kanssa rinkiin kertomaan fiiliksiä, tiesin, että asiat olivat muuttuneet ja elämäni löysi uuden suunnan.

Olen ollut onnekas, että minulla on pikkuveli ja ystäviä, joiden kanssa jakaa näitä asioita ja olen löytänyt ihmisiä, jotka uskovat samaan totuuteen. Olen ollut onnekas, että minulla on elämässäni mies, joka kannustaa minua, vaikka ei täysin ymmärräkään kaikkea. Meitä yhdistää Jumala ja se on tärkeintä. Koko lähipiirilleni en ole voinut olla täysin avoin. Ehkä olen hiukan pelännyt. Tavallinen suomalainen perhe, tietäähän sen, ei ole helppoa olla erilainen. Olen kuitenkin pehmeästi hiljalleen tuonut asioita esille, että Enkelit kuuluvat elämääni. Hiljaa hyvää tulee. Olen todella onnekas, että minulla on niin loistava perhe, että voin luottaa heihin aina. Oli tilanne mikä hyvänsä. Enemmän olen ollut huolissani ystävieni reaktioista. Kaikki eivät ymmärrä. Mutta luotan siihen, että ketkä oikeasti ovat ystäviäni, hyväksyvät minut juuri sellaisena kuin olen. Olen pikkuhiljaa oven raosta päästänyt pieniä palasia ilmaan. Joillekin ystäville on kestänyt heitellä palasia tiheämmin, jotku tarvitsevat enemmän aikaa...

Olen kiitollinen tästä ideasta alkaa kirjoittaa blogia. Yksisarviseni ja Arkkienkeli Metatron puskivat minua tänään ottamaan tämän askeleen. Hyvä niin. Sain vuoden alussa kuulla, että yksi minun elämäntehtävistä on olla Valona muille. Näin voin hyvin toteuttaa sitä. Olla läsnä lukijoilleni ja olla avoin. Tämä on yksi kanava toteuttaa tehtävääni. Odotan innolla mitä muuta tulevaisuudessa keksin.

Minulle Valoa tuovat Deepthi ja Anu Shi Asta. Kaksi todella kaunista naista, joiden hymy ja rakkaus on niin valloittavaa. Mutta heistä myöhemmin lisää...

Ensi kertaan :)
Valoa ja Enkelten rakkautta  <3
Kiss kiss,
Hanna Ari