Elämälle kiitos.

Elämälle kiitos.

tiistai 14. maaliskuuta 2017

Ihmiset


Moikka moi taas kaikki ihanat lukijat. Ihan valtavasti on taas ehtinyt tapahtua. Meinaa itsekin pudota kyydistä, mutta ei muuta kuin parempi ote ja mukana pysyttävä. Periaatteessa kaikki mitä nyt on tapahtunut on vain hyviä asioita, mutta kun paljon tapahtuu, niin eihän sitä meinaa vauhdissa pysyä. Pitää välillä pysähtyä ihmettelemään ja miettimään ja ottamaan pieni aikalisä :D Näin olen tehnyt ja nyt hyvää vauhtia kohti kesää porskuttelen uusien ideoiden ja onnen kukkuloilla.

Viime kuussa täytin pyöreät 30 vuotta. On se eräänlainen käännekohta elämässä. Ja näyttäisi ainakin minulle olevan sellaista aikaa, jolloin uskallan olla enemmän oma itseni. Vaikka muut sanoisivat mitä, huomasin Minä Olen-messujen jälkeen, että jostakin löysin voiman ja uskalluksen alkaa elämään itselleni. Uskallan tehdä päätöksiä pelkäämättä elämää ja muiden mielipiteitä. Jotenkin tosi hyvin osui kohdalleni myös nämä syntymäpäivät. Ne ovat sellainen pysyvä merkki ja muistutus minulle, että nyt hyvä nainen, ala elämään unelmiasi ja ennenkaikkea itsellesi. Niitä asioita, jotka minulle kuuluvat ja koskettavat minua. Varmasti tulen kuulemaan vaikka ja mitä lähipiiriltä ja ihmisiltä yleensäkin kun tuon päätöksiäni päivänvaloon pitkin kevättä, mutta se on osa elämää. Kun muutkin ymmärtävät, että elän itselleni ja omaa elämääni, niin loppujen lopuksi he tulevat olemaan ylpeitä. Olen siitä varma. Uusien asioiden, uusien suunnitelmien, rohkeiden tekojen ja askeleita kohti omia unelmiani... sitä uusi ikäni minulle on <3 Kiitos, että saan elää sitä.


Tiedättekö sellaisen tunteen, kun oikein kuhisee pään sisällä ja tuntuu, että pitäisi purkaantua jollain tavalla, mutta kuitenkaan sitä oikeata linkkiä ei ole oikein löytynyt. Ennenkuin voin kaikesta puhua täällä ja jakaa ajatuksia teidän kanssanne, minun pitää ensiksi kaverini sanoin pureskella asiat kunnolla ja purkaa ne jollain tavalla, jotta voin tarkastella asioita asiallisesti. Mutta minua on järkyttänyt viime aikoina ihmiset. Niin monella levelillä kuin vain on mahdollista. Mutta samalla olen tuntenut ja kokenut rakkautta ja sitä mahtavaa puolta meissä ihmisissä. Niin ristiriitaista, että miten me ihmiset olemme niin erilaisia ja saamme aikaan elämässä sitä suurinta rakkautta, mutta myös sitä suurinta pahuutta. Olen vaan joutunut pohtimaan ja miettimään, että ehkä pahuus yksinkertaisesti asuu vielä täällä ja sitä vastaan Valon ihmiset yrittävät taistella. Hyvä vastaan paha... kuulostaa aika tutulta. Joka leffojen teema... kaikki sadutkin perustuu siihen, niin meidät kasvatetaan. Kuulemaan niitä, jottei me vaan koskaan unohdettaisi, että vastaus kaikelle pahuudelle on rakastaa. Se on pahuutta vahvempaa ja näin pikkuhiljaa Valo ja rakkaus voittaa. Tällä hetkellä se projekti on vain niin kesken. Katsoin videon nuoren naisen puheesta, kun hän pakeni kotimaastaan Pohjois-Koreasta kaikkea kauhua pakoon henkensä uhalla. Videon jälkeen jäin pohtimaan, kuinka helppo meidän on piiloutua maailman julmuutta pakoon täällä koto Suomessa. Ja kun jotakin kauheaa tapahtuu lähellämme Euroopassa, silloin kaikki ovat kauhuissaan sen pari viikkoa, kunnes asia taas unohdetaan. Toisaalta mitä hirveästi voimmekaan tehdä. Rukoilla, toivoa, pyytää ja lähettää rakkautta niille jotka sitä tarvitsevat. Luottaen siihen, että päivä päivältä Valo voittaa pahan. Me olemme niitä Valon lähettiläitä, pitää vain jaksaa porskuttaa eteenpäin, MUTTA MUISTAA, että teemme itse sen kaiken mitä voimme paremman huomisen hyväksi. Vaikkakin vain se jokapäiväinen ajatus suuresta rakkauden aallosta, joka saavuttaa meidät kaikki joskus. Vain sillain energiat maapallolla muuttuvat ja Valo saavuttaa useamman sydämen. <3 Itse myös toivon, että omaa elämäntehtävääni toteuttamalla pääsen myös joku päivä konkreettisesti vaikuttamaan. Pitää uskoa parempaan. Ja missään nimessä emme saa unohtaa lähimmäistemme, muiden ihmisten hätää. Ajatuksilla ja rukouksilla on kantava voima <3 Vaikka he eivät ole lähellä, he ovat aina kuitenkin tarpeeksi lähellä, jonne rakkaat ajatukset pääsevät. Jokainen sielu on tärkeä! <3


Jostain olen saanut hirmuisen rohkeuden tuoda minun hengellisyyttä esille. Olen avoimesti puhunut enkeleistä ja tuntuu, että kaikki tietävät voimaeläimeni NORSUN. Olen niin onnellinen siitä, koska kotini tulvii nyt rakkautta norsujen voimin. Kaikki jotka luonani nyt asuvat, tuovat mieletöntä voimaa ja turvaa minulle <3 Kiitos kiitos kiitos. Se on hienoa. Kaikki eivät ole vielä kuitenkaan ihan valmiita kuulemaan ja ymmärtämään ihan kaikkea :D Puhuin toissapäivänä erään minulle läheisen ihmisen kanssa enkeleistä. Hän halusi kuulla kaikkea ja juttelimme siinä kaikessa rauhassa. Kunnes yhdessä kohtaa mainitsin yksisarviset... tultiin ymmärryksessä useita askeleita taaksepäin. Minusta tuli hullu kertaheitolla :D Mutta sanoin rauhallisesti, että otetaan aikalisä ja pohditaan asiaa ajan kanssa ja jutellaan siitä sitten lisää, kun siltä tuntuu. Jotenkin sitä leikkii koko ajan tulella, hulluuden ja ymmärryksen keskellä muiden silmin. Mutta kuten olen sanonut; minun elämä, minun hengellisyys ja minun oppaat. Kun on oikea aika, myös muut löytävät ne. Ei ehkä tässä elämässä, mutta seuraavassa tai sitä seuraavassa. Olen kuitenkin ylpeä oma itseni ja avaudun pikkuhiljaa maailmalle ja ympärillä oleville. Vertaistuki on tästä syystä niin tärkeää. Muuten sekoaisin ja olisin yksin. Ja voin vaan kuvitella Valon ihmisiä esim 20 vuotta sitten. Leimattiin heti hulluksi. Mutta onneksi rakkaus voittaa sekä tietämys ja Valon määrä kasvaa. Kiitos heidän, minun on nykyään niin paljon helpompi! <3

On aika mieletöntä, että Minä Olen-messuilla tapasin entisen ala-asteen opettajani. Hän oli jo useamman vuoden kulkenut messuilla. En tavallaan ollut yllättynyt, että hän oli siellä. Se vain selvensi monia asioita. Jo koulu aikoina hän opetti, kuinka tulee aina halata, kun tavataan. Hän opetti rukoilemaan ja kiittämään arkisista asioista. Hän opetti välittämään maailman ihmisistä. Ja enkelit näkyivät joka asiassa. Kun myöhempinä vuosina kävin hänen luonaan kylässä, hänen talonsa oli täynnä kauniita enkeleitä. Silloin en millään voinut tajuta mistä oli kyse. Mutta hänen oppinsa upposivat minuun ja olen ottanut ne omakseni. Nyt kun tapasin hänet messuilla, moni asia kolahti paikalleen. Tajusin, että hän on Valon ihmisiä. Minun nuoruus iässäni, kun tarvitsin johdatusta oikeaan, hän oli oppaanani. Hän näytti minulle rakkauden tietä ja olen todella kiitollinen, että hän oli opettajani. Hänenkään polkunsa ei ole ollut helppo, mutta siksi arvostankin häntä entistä enemmän <3 Sattumaa... nääh en usko sattumaan ollenkaan. Hän oli minun ihmisenkelini, oppaani elämän koulussa. Kiitos hänelle <3 Ens vuoden messuilla nähdään taas.


Tahtoisin kuitenkin tässä välissä muistuttaa, että jos luette ja seuraatte jotain ohjaajaa, kirjoittajaa, "gurua", poliitikkoa tai ihan mitä vain. Ja ihan sama mihin asia liittyy, mutta otetaan esimerkiksi hyvinvointi. Jos seuraatte jotain hyvinvointiin liittyen, muistakaa kyseenalaistaa asioita. Muistakaa käyttää omaa maalaisjärkeä, omaa tietoa ja luottakaa omaan vaistoon. Kaikkea sanomaa ei tule niellä noin vaan ja uskoa. Ystäväni sanoin pureskelkaa tieto hyvin ja miettikää toimiiko se kohdallanne. Maailmassa on niin paljon tietoa ja "muka tietoa", niin ennekuin uskotte asioihin, ottakaa lähteistä selvää ja selvittäkää onko tieto sellaista, joka uppoaa teihin. Nyky maailmassa syötetään tietoa joka tuutista ja tutkimuksia on tehty miljoonia. Mutta muistakaa selvittää lähteet ja faktat, jos tuntuu, ettei tieto tunnu teistä oikealta. Luottakaa omaan tuntemukseen. Millainen tutkimus ja millä pohjalla ne on tehty, ovat aika tärkeitä. Sekä kaikkea opettamaa ei kannata noin vaan sisäistää. Joskus toisen tuntemus ei ole tiedon väärti. 
Tähän asiaan on törmätty useasti ja kun esittää eriävän mielipiteen, tulee huutia. Kaikki väitteet ja faktat tulisi kestää päivänvalon ja eriävän mielipiteen. Sitten yhdessä selvitetään asiallisesti, kumpi on oikeassa vai onko molemmat oikeassa. Jos ei kestä, silloin tietää, että asia on mätä ja siellä on takana jotain muutakin, kuin vain opetus. Tämä korvan taakse, niin mennään pitkälle <3


Tämän asian haluaisin vielä jakaa kanssanne. Tosiaan menen elämässäni kovasti eteen päin ja ihmissuhdekuviot vaikuttavat nyt enemmän kuin hyvältä. Elämä hymyilee. Maanantai aamuna minun puhelimeni soi jo hyvin aikaisin. Minun paras ystäväni ja kaksoisliekkini/sielunkumppani soitti. Juttelimme tovin. Hän halusi tehdä pilaa ja herättää minut ajoissa ylös, kun tiesi, että olin valvonut edellisenä iltana myöhään. Mutta kertasimme kuulumiset viikonlopulta ja toivotimme mahtavaa päivän jatkoa. Hän sai temppunsa onnistumaan ja heräsin aikaisin ylös. Ehdin välissä jutella ystävättäreni kanssa ja sitten puhelimeni soi taas. Toinen läheinen ystäväni soitti minulle. Olin edellisenä iltana yrittänyt soittaa hänelle, koska halusin purkaa sydäntäni hänelle. Joten hän soitti takaisin ja saimme käsiteltyä asioitani sekä hänen asioitaan ja suunnitelmia. Sitten toivotimme mahtavaa uutta viikkoa puhelun päätteeksi. 
Tämän jälkeen keitin teetä ja tulin miettineeksi, että kuinka onnekas olen, kun he ovat elämässäni ja edelleen minun parhaita ystäviä ja voih niin rakkaita, kyseessä on kuitenkin kaksi eksääni. Minun ja eksieni kuvio ja meidän välinen rakkaus ja yhteisymmärrys on aika harvinainen. Varsinkin lähipiirissäni ja jopa Suomessa. En tunne ketään toista, joka on eksiensä kanssa vielä yhtä läheinen kuin mitä minä olen. JA kyllä, OLEN SAANUT KUULLA PALJON. En ole normaali ja vähintäänkin idiootti, kun vielä kaveeraan heidän kanssa. Olen jopa kuullut teorian, että rakkauteni heihin ei ole ollut oikeaa, koska voin olla vielä heidän ystävänsä. Monenlaista olen kuullut, mutta kukaan heistä ei ole elänyt minun/meidän tarinaa. He eivät voi tietää, kuinka rakkaita he minulle ovat olleet. Ei ikinä. Itse näen asian toisin päin. Olen meistä jopa ylpeä. Olen niin varma, että me kaikki olemme ihmisen näkemän käsityksen yläpuolella. Molempien kanssa olemme todenneet, että rakkautta on ja paljon, mutta meidän elämän polut syystä tai toisesta tuli erkaantua. Me rakastimme toistemme vapaiksi, molempien kanssa. Toisen kanssa tiedämme, mitä me olemme toisillemme suuremmassa kaavassa kuin tässä elämässä ja toisen kanssa tiedämme, että meitä sitoo rakkaus ja välittäminen toisiimme. Miksi luopua jostakin niin kauniista?!? Kuten aikaisemmin olen kirjoittanut. Rakkaus voi pysyä, se ei ole keneltäkään pois, mutta se muuttaa muotoa. Sen elämäntilanteen mukaisesti. Olemme varmaan kaikki hyvin vanhoja sieluja, koska olemme niin samoilla aalloilla ajatusten kanssa, kummankin minun parhaiden ystävien kanssa sekä nykyisen miesystäväni. Oikeasti jännäsin kertoa hänelle, että tiedätkö. Minun kaksi parasta ystävääni ovat minun eksiäni. Alku järkytyksen jälkeen, juttelimme, ymmärsimme ja luotamme. Hän on niin parasta mitä minulle voi tässä hetkessä, tässä elämässä tapahtua <3 Tulevasta ei voi koskaan tietää, mutta meidän rakkaus on tällä hetkellä niin lujaa ja liikkuu omissa taajuuksissa, että olen ymmärtänyt tällä miehellä olevan suuri osa minun tätä elämääni. Kuinka suuri, se selviää ajan kanssa. Parasta on, että molemmat parhaat ystäväni ovat onnellisia puolestani. Voin kohdata tulevaisuuden turvallisin mielin elämä täynnä monenlaista rakkautta.
Mutta minun pointti on, että jos jotku sanovat, että valintasi ovat vääriä. Kuviosi ovat outoja. Ystäväsi ovat epänormaaleja tilanteeseen nähden, oli se sitten millainen hyvänsä. Muistakaa, että se on taas sitä teidän omaa elämää ja muut eivät voi sanoa mikä on oikein ja mikä ei. Te tiedätte totuuden. Jos olette ONNELLISIA ja ystävien ja rakkaiden välillä on KUNNIOITUS, kaikki on hyvin. Se on elämää suurella sydämellä <3 

Rakkaus on niin paljon suurempaa kuin viha <3


Tässä teille kuunneltavaksi Pentatonixin mahtava versio John Lennonin Imagine- kappaleesta. Minulle tämä kappale on aina kuvastanut kuin suurta rukousta. Toiveesta, kuinka tahtoisin asioiden olevan. Tämän kappaleen avulla voisimme rukoilla Jumalalta, Mestareilta, Enkeleiltä ja muilta Valon Oppailta Valoa ja Rakkautta tähän maailmaan. Jotta huominen olisi taas askel parempaa tulevaisuutta.


Leppoisaa ja ihanaa kevättä. Muistakaa retkeillä luonnossa ja nauttia elämästä. Kohta on taas kesä <3

Rakkaudella
Hanna Ari






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti