Suomalaisilla on jännä tapa, kun esimerkiksi kaupassa tavataan pitkästä aikaa ja kysytään mitä kuuluu, niin ensiksi käydään sairasteluhistoria läpi ja sit kerrotaan työmaan uutiset ja jos vielä jostain tahtoo puhetta saada, niin tämä iän ikuinen sääkeskustelu! Sepäs siinä. Eilen sunnuntaina kävin lenkkeilemässä ja päätin hiukan mennä muita maisemia kuin yleensä. Jännitystä elämään ;) no sitten siellä tuli eräs pariskunta vastaan, joita en ollut nähnyt noin neljään vuoteen. Hymyillen kävelin heitä vastaan ja moikkaamaan, kun tuttuja näki, mutta en ehtinyt sanaa juuri sanottua, niin nainen totesi, että "Sultahan on kiloja lähteny, hieno juttu! Mitä kuuluu?" Siinä parin sekunnin aikana, kun tajusin mitä sanoi ja kuinka silmäili minua, niin huomasin kuinka kiukku sisälläni kasvoi ja tiesin, että odotti kuinka kerron laihdutusoperaationi, mutta päätin, että hän tulee kuulemaan jotain ihan muuta. Totesin seuraavan; "Ihan hyvää tässä kuuluu, viikonloppuna oli perhe kylässä ja äitin kaa naureskeltiin koirien metkuille ja tänään olen pongaillu enkelipalloja olohuoneessani ja niin tosiaan käytiin lauantaina suurkirppiksellä tekemässä löytöjä... et tämmöistä tavallista arkea. Kävittekö te siellä?" Ne ilmeet, kun puhelin heille... oi joi kun kuvan olisin voinu ottaa. Kumpikaan ei oikein tienny mitä sanoa. Vastasivat vain ettei käyneet kirppiksellä ja että ovat nyt keväällä aloittaneet kävelyn. Siihenpä se juttelu sitten jäi, totesivat että pitää jatkaa matkaa. Toivotin heille tsemppiä ja hymyillen jatkoin matkaa.
Minulla on aina ollut huono itsetunto ja oon puskenut vaikka minkälaisten kivien läpi, että olen tässä pisteessä missä olen. Nyt kun olen löytänyt henkisyyden ja enkelit ja tämän kauniin ajattelutavan elämään, olen huomannut, että ihmiset eivät voi enään satuttaa minua, kuten ennen. Päivääkään en vaihtaisi pois, koska kaikki se on tehnyt minusta vahvan ja elämää rakastavan naisen. Vaikka kiloja löytyy yllin kyllin, mutta olen todennut, että ne on rakkauden kiloja! Vuosiin en ole ollut kehooni tyytyväinen ja tuhansia kertoja olen itkenyt, että miksi olen tällainen. Pari vuotta sitten päätin aloittaa kuntosalin ja sitä kautta sain varmuutta tekemiseeni, mutta vähitellen olen ymmärtänyt, ettei se kuntosalilla puuskiminen tee minusta onnellista. Olen tajunnut, että minun kroppani on Luojan lahja minulle tähän elämään. Hän loi meidät omiksi kuvikseen. Minulla on tarkoitus, kun koen elämän tämän kropan kautta ja nykyään olen niin kiitollinen siitä. <3 Se on minulla lainassa. Kaikkine sairauksineen, älyineen, sydämineen... se on paikka, jossa minun sieluni on saanut kunnian tulla oppimaan elämää Suomeen, suomalaisessa naisessa omine haasteineen ja ongelmineen. Kaikki sairaudet ja ongelmat on luotu meille syystä ja on meidän oppikoulu ja tarkoitus päihittää ne! Sairaudesta riippuen oppia joko elämään sairauden kanssa tai voittaa se! Minä olen paljon onnellisempi peilikuvastani nyt kun olen tajunnut tämän. Rakastan sitä ja vaalin sitä ja olen luvannut, että yhdessä me selviämme ja tulen pitämään siitä hyvän huolen. Vaikka se oppikoulu veisi aikaa ja olisi pitkä prosessi, mutta teen sen. Koko elämäni olen katsellut kavereitani ja muita kauniita ihmisiä ja tuntenut pahaa mieltä omastani ja en ole mikään kone, edelleenkin tulee hetkiä jolloin näen kauniita ihmisiä, sellainen pieni masennus hiipii mieleen, että voi jospa minäkin jonain päivänä. Mutta itse tiedän, että minulla on kaunis sydän ja hyvä sielu, loppupeleissä se on asia joka ratkaisee. On ollut tunne, että ylipainoisena minulta viedään oikeus syödä herkkuja, olla fiksu, näyttää hyvältä tai saada mies ja olla seksuaalinen. Kovan koulun käytyäni toivon, että voin olla esimerkkinä muille, että on ihan ok syödä kakkua kahvilassa, on ihan sallittua olla fiksu ja heitellä ideoita, on antoisaa laittautua ja ostaa nättejä vaatteita ja on enemmän kuin jees saada miehiltä huomiota ja olla seksuaalinen jumalatar!!!!
Hyvä olo omassa kehossa on kaikkein tärkeintä. Sen kanssa sinä asut ja elät. Mutta sama pätee muidenkin sairauksien kanssa. Tulee löytää se positiivinen asenne, että minä selätän sen ja näin sieluni saa kasvaa ja joskus viimein edetä omalla polullaan omaan parempaan paikkaan. Tässä elämässä minulla on tietyt vastuut ja haasteet, mutta olen niihin valmis. Toinen haaste, josta en ole hirveästi puhunut, mutta tiedän, että se jollain tasoin on minussa, on alkoholi. Pystyn nauttimaan alkoholia ilman ongelmia, mutta olen myöskin oppinut tuntemaan itseäni ja olen huomannut, että kun minulla on tunnesyömis sairaus, sen samat piirteet tulevat joskus esille alkoholin kanssa. On aikoja jolloin itse tiedostan, että nyt se voisi viedä mukanaan ja tuoda lisää ongelmia, tunnistan ja tiedostan sen ja siinä mielentilassa vältän alkoholia ja varsinkin liika käyttöä. Se on varmasti myös asia, jonka joudun pitämään mielessä läpi koko elämän, mutta olen onnekas, että tiedostan ja uskallan myöntää itselleni sen. Alkoholi kuuluu itselleni juhlatilaisuuksiin ja pieniin rentoutumis hetkiin silloin tällöin, mutta yksin ollessani en sitä juurikaan nauti. Ja joka kerta, kun korkki tai tölkki aukeaa, pyydän enkelit rientoihin mukaan pitämään minusta huolta ja estämään pahuudet ja pitämään mun järki päässä. Toiminut joka kerta ja olen siitä hyvin kiitollinen <3 Jos joskus olen jollekin kertonut ajatuksistani, he kysyvät mikset vaan lopeta kokonaan? Mutta en tahdo kieltää itseltäni mitään, kielto tuo ongelmia myöskin. Minä olen vastuussa itsestäni ja tiedän, että rakastan elämää ja rakastan itseäni osana tätä suurta näytelmää, minä tiedän mitä teen <3
Olen oppinut rakastamaan inkivääriä. Se on mitä mainion nautinto teessä, ruoassa ja sairauksien hoidossa. Ja uskon ja luotan, että enkelit ja muut Valonoppaat tietävät miten minun kanssani toimia ja johtavat minut oikeille poluille oikealla tavalla, kohti terveempää ja iloisempaa elämää kohti! Syy miksi aikoinaan lähdin opiskelemaan ravintoalaa, oli se, että osaan auttaa ja opastaa muitakin minun kanssa saman kohtalon kokeneita turvallisesti ja oikein, mutta aina kaikki lähtee siitä, että on rakkautta ja tahtoa tuntea itsensä hyväksi omassa kehossa. Sitten sitä pystyy muokkaamaan niin, että on itse onnellinen. Hämmästyttävää millaisia lopputulokset silloin ovatkaan ;)
Olipa teilläkin mikä sairaus tahansa, muistakaa, että enkelit aina auttaa, kun apua pyytää. Ja se kuinka elää hetkessä ja tajuaa, kuinka kaunis elämä onkaan ja kuinka onnekas olet, kun saat elää täällä. Minua myös on helpottanut se, kuinka tajusin, että mitään ei voi omistaa täällä maapallolla, kaikki kuuluu Maalle itselleen. Kun tajusin, että kroppani on lainassa ja se on luotettu minun haltuun, muiden sanat eivät tunnu miltään. He eivät tiedä mitä haukkuvat. Ja minä voin suojella tätä kehoa ja rakastaa sitä sen ansaitsemalla tavalla. Minä olen kiitollinen ja olen ottanut haasteen vastaan!!! Kiitos kiitos kiitos <3
"Historia kuuluu menneeseen, joista opitaan ja tulevaisuus on ovia auki oleva mysteeri, ota ohjain nyt ja valitse ovi tai useampi ja anna tulevaisuudelle mahdollisuus. Tee se jo tänään."
Voimia, elämää ja enkelten pusuja <3 Menkää ulos ja hengittäkää kaunista ilmaa kehonne täyteen. Hengittäminen on ihanaa <3 Ensi kertaan. Hyvää vapun aikaa teille <3
xoxo
Hanna Ari
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti