Elämä muutosten tuulessa

Herra Isä kylläpäs taas aika vilahti. Oon kokenut elämässä nyt aika ison kolauksen, mutta josta positiivisen puolen nähden tulen selviämään. Menetän yhden rakkaimmista ihmisistä ikinä maailman kauniiseen syleilyyn. Tulemme olemaan yhä parhaita ystäviä, mutta muutos on aina muutos. Ei siitä mihinkään pääse. Mutta ehkä se on vain hyväksi ja aika näyttää mihin polut kuljettavat!

Olen tässä jonkin aikaa ottanut oman naiseuteni syyniin! En ymmärrä miksi en ole arvostanut sitä aikaisemmin yhtä lailla kuin nyt. Kovasti olen lukenut tekstejä, joissa kerrotaan mitä naiseus ja olla nainen tarkoittaa. Kuitenkaan ne parhaimmat vastaukset eivät tule lukemalla tieteellisiä tekstejä tai naistenlehtien juttuja, vaikkakin nekin ovat hyviä. Parhaimmat hetket ja juttutuokiot olen kuitenkin kokenut juttelemalla ystävieni kanssa. Kaiken ikäisten. Ja olen myös meditoinut ja pohtinut syvää minuuttani naisena. Olen ymmärtänyt kuinka mahtavaa on olla nainen ja kuinka sitä tulisi vaalia ja ottaa ilo irti. Me olemme niin monimutkaisia maantallaajia me naiset, mutta meillä on suuri sydän. Pikkuhiljaa alan löytämään oman jumalattaruuteni ja se onnistuu vain tutustumalla itseeni ja toteamalla, että olen tärkeä ja kaunis juuri tällaisena kuin olen. Peiliin katsoessa totean, että; U go girl! ja sitten olenkin valmis ihmisten ilmoille! En enää jaksa pyydellä anteeksi tai pohtia saanko pukeutua tietyllä tavalla tai onkohan huulipunan käyttö liikaa. Teen just niinku itsestä tuntuu hyvältä. Olen myös huomannut, että olen saanut paljon enemmän positiivista huomiota aikaan, kun olen ollut sinut itseni kanssa ja ollut ylpeä ideasta olla NAINEN ;)

Eilen, kun juttelin veljeni kanssa siitä, millaisia me oikein olemme ja miksi ihmeessä tietyt asiat pitää olla niin hankalia meille. Otimme aamupalan jälkeen Seppo Tanhualta tilaamat Luonneanalyysit esille ja katsoimme yhdessä läpi, mitä astrologinen näkemys meille on luvannut. Meillä meni useampi tunti, kun luimme ne läpi ja juttelimme lukemamme. Se on niin ihmeellistä, miten joku osaa ja tietää kirjoittaa mustaa valkoiselle meistä niin paljon ylös, ilman että edes tuntee ja tietää meitä. Kun aloimme pohtimaan, niin jos on itselle rehellinen, niin kyllähän ne lappuset pitivät paikkaansa. Kummankin kohdalla. Totesimme, että kun vain uskallamme alkaa toteuttamaan itseämme ja seuraamaan sitä mikä meille kuuluu ja on luontevaa, niin kaikki tulee olemaan ihan hyvin. Meitä vaan pelottaa, mutta kuten siinäkin luki, me olemme nyt siinä vaiheessa, että on otettava askel ja uskaltaa tehdä toisin, kuin mitä meiltä odotetaan. Me elämme itsellemme ja kun toteutamme itseämme, meidän kanssamme elämä voi silloin olla mitä parasta ikinä. Kun luin tekstiäni, huomasin, että irtipäästämisen tuska ei ole niin paha ja siinäkin todettiin, etten minä ketään tule menettämään. Rakkaus pysyy, mutta se muuttaa muotoaan. Seppo Tanhua ja sen kartat on mitä mainiointa luettavaa ja kuin palapelin osanen, jonka tarvitsee itsensä tutkiskeluun. SUOSITTELEN kyllä kaikkia tilaamaan ja ottamaan selvää, mitä maailmankaikkeus on meille suunnitellut.
Ja mitä naiseuteen ja minuuteni tulee, sain sieltä mustaa valkoisella tiedon, että millainen nainen/ihminen minä olen ja miten minun pitäisi tulla hyödyntämään niitä. Olen aina tiennyt, että minussa jumittaa tietynlainen "villikissanainen" mutta olen painanut sen syvään piiloon. Ehkä olisi aika päästää minuuteni auringonvaloon. :D
Seppo Tanhuasta vielä, jos joku ei vielä tiedä henkilöä, niin nyt googlaamaan, Astron sivuilla käymään ja youtube videoita kattomaan ja mikä parasta, joskus livenä häntä mennä tapaamaan. Olen ollut hänen luennolla ja hällä on mystinen kyky puhua ihmisille. Sitä vaan koko viikon miettii, että mitä se Seppo nyt oikein sanoi. Seppo Tanhua on kuin rockistara, mutta hänen lahja ei ole musiikki vaan jokin ihan muu ;) Ottakaapa selvää!

Loppuun tässä vielä yksi ihana hetki viime viikolta. Olin tulossa töistä kotia ja siinä sattui semmoinen hyvin hauska juttu kotimatkalla. Tapahtuman jälkeen jäin ihastelemaan vesistöä ja lintuja, jotka yleensä parveilee siinä vesistöllä. Sitten minulle tuli tunne, että täällä on joku kanssani. Aurinko paistoi ja näkyi kauniita värejä. Otin puhelimeni ja aloin ottamaan kuvia paikasta, jossa minusta tuntui joku olevan. Kahteen kuvaan sain sitten hänet mukaan. En pystynyt siinä paremmin kuvia kattomaan, koska aurinko paistoi. Nautin hetken vielä tilanteesta ja lähdin kohti bussia. Bussissa istuessani aloin käymään kuvia läpi ja siinä se sitten oli. Zoomasin toista kuvaa ja sydän pakahtui ilosta. Olen varma, että siinä oli pikkutyttö, mutta en ole saanut mitään tarkempia tietoja, vaikka olen kysynyt. Ehkä en ole ollut valmis siihen tai yhteys ei ole ollut vaan hyvä. Mutta olen kiittänyt, että hän ilmestyi luokseni ja toivon, että hän tulee luokseni uudestaan. Mutta olipahan ihana kokemus ja vieläkin hymyilen, kun mietin sitä. Tilanteessa oli taikaa <3

Alkuperäinen kuva

Zoomattu kuva

Ottakaa tekin kuvia ja luottakaa tunteisiin! <3

Halatkaa itseänne, olette ihania juuri sellaisina kuin olette! Ja naiset olkaa NAISIA ja miehet päästäkää sisäinen leijonanne vapaaksi!!! Rakkaus on parasta ikinä, kaikkina muotoina <3

Enkeleiden pusuja ja aurinkoista toukokuuta (vaikka täällä juuri nyt sataakin vettä :D). Olette ihania!!!

Ensi kertaan,

xoxo

Hanna Ari