Musiikki

Elokuun mukana tuli pimeys ja pieni koleus raikkaaseen kesäiltaan. Se on mielenkiintoista, miten kuun vaihtuminen tekee suuren eron myös sääolosuhteisiin. Ihan kuin ilma tietäisi, että nyt alkavat koulut ja syksy alkaa tekemään tuloaan. Onneksi päivät ovat vielä lämpimiä, mutta illalla voi jo tunnelmoida kynttilän valossa ja viltin kanssa partsilla! En valita, koska kauniiden kesäöiden jälkeen tunnelmalliset syksy illat ovat minun lemppareita. Toissailtana istuin työpäivän päätteeksi parvekkeellani ja sytytin muutaman kynttilän luomaan tunnelmaa, keitin teetä ja laitoin musiikkia taustalle. Kuuntelin Elviksen parhaimpia lauluja ja jotenkin tunnelmaa kohotti erityisesti In the Ghetto. Ylläni oli lämmin pontsoni ja jotenkin se tunnelma vain vei mukanaan <3 Siinä olisi istunut pitemmänkin tovin, mutta oli pakko ehtiä nukkumaankin ennen seuraavaa työrupeamaa.

Olen kovasti pohtinut musiikkia. Olen huomannut, että on kappaleita ja tilanteita, jolloin tuntuisi kuin tuntisin jonkun kappaleen, vaikka kuulen sen ensimmäistä kertaa. Varsinkin joku tietyn tyyppinen musiikki vaikuttaa todella tutulta. Kerrankin ajelin autolla kierrellen kaupunkia ja kuuntelin Nostalgia radio kanavaa ja sieltä tuli country tyyppinen vanha kappale, jonkun miehen laulamana ja tuntui kuin itku tulisi, kun sitä kuuntelin. Se vaikutti niin tutulta ja ihan kuin oisin voinut muistaa tilanteita ja tuntemuksia, kun olen sitä kappaletta ja musiikkia joskus kuunnellut, mutta en kuitenkaan niin selkeästi, että voisin ne sanoiksi pukea. Mietin, että olenkohan entisessä elämässäni kuunnellut kyseistä kappaletta ja onkohan se ollut minulle jotenkin merkittävä silloin, että se tunne välittyy tähänkin elämään. Sielu muistaa ja tunnistaa sen. Musiikki on siitä hyvä, että se kestää ja elää vuosia, joten se voi johdattaa meitä monien elämien taakse ja luoda niiden hetken tuntemuksia tähän päivään. Olen pohtinut asiaa aikaisemminkin, kun olen miettinyt syytä, miksi rakastan ja miksi minua koskettaa jotkut iän vanhat kappaleet ja miten ne saa minut kaipaamaan ja tuntemaan jotakin, mitä en edes ymmärrä. Olen kuitenkin vielä nuori tässä elämässä. Vasta 30 ensi vuonna, joten kyseiset kappaleet ei pitäisi koskettaa ja liittyä minuun mitenkään. Olen kuitenkin päätellyt, että sieluni on kokenut jo paljon kaikkea ja on vanha rikas pakkaus, joten kappaleet ja musiikki tyypit, jotka liikuttavat tänäkin päivänä, on varmasti joskus aikoja sitten olleet sielulleni ja entisille minuilleni hyvinkin merkittäviä. Tässä elämässä vien mukanani ainakin Backstreet Boysin, Michael Jacksonin, Jason Mrazin, Nahko Bearin, Enrique Iglesiaksen ja paljon muuta, joita sitten haikeana muistelen tulevaisuudessa ja tulevissa elämissä! Olen siitä ihan varma.
On ollut jotenkin hienoa oivaltaa tämä seikka ja nykyään, jos kuulen kappaleen, joka merkillisesti koskettaa tai johon tykästyn, yritän nauttia hetkestä ja kuunnella kappaleen ja käyttää sitä kuin terapiahetkenä ja toivon, että saan siitä jotakin. Muiston, varmuuden, merkin tai vain hyvän mielen. Enään en pohdi, että miksi... vaan nykyään nautin ja mielessäni kiitän muistosta enkeleitä. <3

Vähän sama kuin italian kieli. Jostain kumman syystä rakastan sitä ja se tuntuu niin tutulta ja turvalliselta. Ihan kuin se olisi osa minua ja osa muistojani ja jokin minua veti sinne päin tässäkin elämässä ihan välittömästi. Olen varmaan entisessä elämässä ollut italialainen tai ainakin asunut siellä. En keksi muuta selitystä. Kun menin sinne 2006, tunsin heti, että tämä on sielun kotini. Ainaki yksi niistä ja ehkä suhteellisen tuorekin. Yhä rakastan Italiaa ja sen kieltä hyvin paljon ja aion vaalia sitä ja tunnetta läpi koko tämänkin elämän <3 Ehkä joku päivä omistan mökin Italiassa... ken tietää :)

Katson tässä parhaillaan Olympialaisten avajaisia. Rakastan tätä hetkeä, kun urheilijat saapuvat areenalle joukkueineen ja lippuineen! Kaikki maat, kansat ja ihmiset yhdessä. Niin sen pitäisi olla! Me olemme kaikki ihmisiä, asumassa täällä ja oppimassa ja pitämässä huolta toinen toisistamme. Hyvässä hengessä! Pakko luottaa siihen, että vähitellen tämmöinen yhtenäisyys tulee olemaan arkipäivää katukuvassakin!
Olympialaisissa jännitän tietenkin suomalaisten puolesta, mutta koripallo, uinti ja yleisurheilu seka Usain Bolt ovat ne, joita henkilökohtaisesti odotan eniten. Tulee hienot kaksi viikkoa. Kovasti onnea kaikille urheilijoille, mutta erityisesti suomalaisille!

Tein myös rankan tempun ja varasin tatuointi ajan loppu kuulle. Jännittää niin kovasti, mutta viimein otin sen suuren askeleen. Hienoa, hyvä mie <3

Tässä vielä loppuun kappale, joka on soinut mun päässä jo tovin. Tämänkin kappaleen löysin joskus lukio aikoinani ja se iski heti minuun tutulla tavalla, jota en osaa selittää. En tiedä miksi, mutta nautin hyvästä kappaleesta. Saa nähdä jääkö se soimaan myös teidän päähänne ;)
The Mamas and The Papas

Nauttikaa Olympialaisista ja kauniista ihmisistä ja pitäkää itsestänne huolta. Nauttikaa kynttilöiden valosta ja kuunnelkaa teille tärkeätä musiikkia ja tutkikaa sieluanne, mitkä kappaleet herättävät teissä selittämättömiä tuntemuksia???

Enkeleiden rakkautta ja Jumalan siunausta! <3
Ensi kertaan!

kiss kiss
Hanna Ari